Faktaa Norjan parlamenttivaalijärjestelmästä
Perustuu suoriin vaaleihin ja suhteelliseen edustukseen monijäsenpiirissä.
Jokainen maan 19 entisestä voivodikunnasta muodostaa vaalipiirin.
Stortingiin valitaan 169 edustajaa. Kunkin vaalipiirin edustajien määrä riippuu vaalipiirin väestöstä ja alueesta. Vähätiheyksillä kunnilla on enemmän edustajia kuin väestö antaa ymmärtää.
Edustajista 150 valitaan suorina mandaateina tietyn vaalipiirin vaalitulosten perusteella, kun taas 19, yksi mandaatti kustakin piiristä, valitaan kompensaatiomandaateiksi.
Tasoituspaikat jaetaan suhteellisesti niiden vaalilistojen kesken, jotka ovat saaneet vähemmän suoria paikkoja kuin heidän kannatuksensa kansallisella tasolla osoittaisi.
Tasoituspaikkoja jaettaessa huomioidaan vain 4 %:n kynnyksen saavuttaneet puolueet. kaikki annetut äänet.
9 puoluetta ehdokkaana vuoden 2021 parlamenttivaaleissa Norjassa.
Punainen puolue-Rødt
Puolueen johtaja: Bjørnar Moxnes
Vaalitulos 2017: 2,4 prosenttia
Edustajien määrä 2017-2021: 1
Perustettu 2007 (lähde kommunistisesta työväenpuolueesta ja punaisesta vaaliliitosta)
Jäsenmäärä: 10 533 vuonna 2020
Paras vaalitulos vuoden 1945 jälkeen: 2,4 prosenttia. (2017)
Huonoin vaalitulos: 1,1 prosenttia. (2013)
Sosialistinen vasemmistopuolue-Sosialistisk Venstreparti
Puolueen johtaja: Audun Lysbakken
Vaalitulos 2017: 6,0 prosenttia
Storting-edustajien määrä 2017-2021: 11 (6 korvauspaikkaa)
Perustettu vuonna 1975 (johdettu sosialistisesta kansanpuolueesta, joka perustettiin vuonna 1961)
Jäsenmäärä: 15 291 vuonna 2020
Paras vaalitulos vuoden 1945 jälkeen: 12,5 prosenttia. (2001)
Huonoin vaalitulos: 4,1 prosenttia. (2013)
Työväenpuolue-Arbeiderparti
Puolueen johtaja: Jonas Gahr Støre
Vaalitulos 2017: 27,4 prosenttia
Edustajien määrä 2017-2021: 48
Perustettu 1887
Jäsenmäärä: 44 918 vuonna 2020
Paras vaalitulos vuoden 1945 jälkeen: 48,3 prosenttia. (1957)
Huonoin vaalitulos: 24,3 prosenttia. (2001)
Keskustapuolue-Senterparti
Puolueen johtaja: Trygve Slagsvold Vedum
Vaalitulos 2017: 10,3 prosenttia
Stortingin edustajien määrä 2017–2021: 20 (1 korvaava mandaatti)
Perustettu 1920 (talonpoikaispuolue)
Jäsenmäärä: 22 254 vuonna 2020
Paras vaalitulos vuoden 1945 jälkeen: 16,7 % (1993)
Huonoin vaalitulos: 5,5 prosenttia. (2013)
Vihreä puolue-Miljøpartiet De Grønne
Puolueen johtaja: Une Aina Bastholm
Vaalitulos 2017: 3,2 prosenttia
Edustajien määrä 2017-2021: 1
Perustettu 1988
Jäsenmäärä: 10 305 vuonna 2020
Paras vaalitulos vuoden 1945 jälkeen: 3,2 prosenttia. (2017)
Huonoin vaalitulos: 0,1 prosenttia. (1993)
Kristillinen kansanpuolue-Kristelig Folkeparti
Osallistuja:
Puolueen johtaja: Kjell Ingolf Ropstad
* Vaalitulos 2017: 4,2 prosenttia.
* Storting-edustajien määrä 2017-2021: 8 (5 korvauspaikkaa)
Perustettu 1933
Jäsenmäärä: 18 486 vuonna 2020
Paras vaalitulos vuoden 1945 jälkeen: 13,7 prosenttia. (1997)
Huonoin vaalitulos: 4,2 prosenttia. (2017)
Liberaalipuolue, Vasemmisto-Venstre
Puolueen johtaja: Guri Melby
Vaalitulos 2017: 4,4 prosenttia
Storting-edustajien määrä 2017-2021: 8 (4 korvauspaikkaa)
Perustettu 1884
Jäsenmäärä: n. 6200
Paras vaalitulos vuoden 1945 jälkeen: 13,8 prosenttia. (1945)
Huonoin vaalitulos: 3,1 prosenttia. (1985)
Konservatiiv-Høyre-puolue
Puolueen johtaja: Erna Solberg
Vaalitulos 2017: 25,04 prosenttia
Storting-edustajien määrä 2017-2021: 45 (3 korvauspaikkaa)
Perustettu 1884
Jäsenmäärä: 28 300 (2020)
Paras vaalitulos vuoden 1945 jälkeen: 31,7 (1981)
Huonoin vaalitulos: 14,1 prosenttia. (2005)
Edistyspuolue - Fremskrittspartiet
Puolueen johtaja: Sylvi Listhaug
Vaalitulos 2017: 15,2 prosenttia
Edustajien määrä 2017-2021: 26
Perustettu vuonna 1973 (Anders Langen puolue verojen, maksujen ja julkisten väliintulojen radikaalista vähentämisestä)
Jäsenmäärä: 17 258 vuonna 2020
Paras vaalitulos vuoden 1945 jälkeen: 22,9 prosenttia. (2009)
Huonoin vaalitulos: 1,9 prosenttia. (1977)