säästää rahaa. Samaan aikaan puheterapeuteista on valtava pula koko alueella.
– Tästä koulutuksesta luopuminen on täysin käsittämätöntä – sanoo tohtori. Signhild Skogdal, puheterapiasta vastaava UiT w Khrono.
Viimeisessä rekrytoinnissa maisteritieteelliseen 80-15 paikkaan haki 20 henkilöä. Samaan aikaan kaksi vastavalmistunutta jatkaa parhaillaan tohtorintutkintoaan.
Puheterapeuteista on pulaa monin paikoin, etenkin Pohjois-Norjassa. Koko maassa on muun muassa vain kaksi saamenkielistä puheterapeuttia. Afazja ry:n tekemä puheterapeuttikysely osoittaa, että 63 prosentissa kunnista ei ole aikuisten puheterapeuttia.
Humanistisen, yhteiskuntatieteellisen ja opettajankoulutuksen tiedekunnan (HSL:n tiedekunta) neuvosto tekee päätöksen keskiviikkona. Mutta lopullisen päätöksen tekee yliopistoneuvosto itse.
– On surullista, että joudumme ehdottamaan sulkemista, sanoo tiedekunnan varadekaani Lars Aage Rotvold.
Hän selittää, että syynä on osastolle kohdistuva taloudellinen paine.
Puheterapeutit auttavat aikuisia ja lapsia erilaisissa kieliongelmissa. Näitä voivat olla änkytys sekä huuli- ja leukahalkeama syntymästä lähtien. Lisäksi se on tärkeä palvelu multippeliskleroosista, Parkinsonin taudista ja aivohalvauksesta kärsiville.
Lähde: NTB
Kuva: Gorm Kallestad / NTB
Lue seuraava artikkelimme: Asiakirjojen katoaminen Norjassa, mitä tehdä?
