Tanskalainen kaasunsiirtoputkien operaattori – Energinet.dk – hyväksyi Itämeren tanskalaisen osan liiketoimintasuunnitelman. Töitä ei kuitenkaan voida aloittaa ennen kuin Tanskan energia-, vesi- ja ilmastoministerin suostumus on saatu. Puolan energiasektorin ja maan energiavarmuuden kannalta tämä on myönteinen uutinen.
Baltic Pipe – strateginen investointi Puolalle
Baltic Pipe on strategisesti tärkeä, koska tämän investoinnin toteuttaminen johtaa merkittävään hajauttamiseen kaasun toimitukset Norjasta Puolaan. Samalla se tarjoaa tämän raaka-aineen kauttakulkumahdollisuudet Puolasta Tanskaan ja Ruotsiin. Koko hanke toteutetaan yhteistyössä kahden siirtoyhtiön - Energinetin ja Gaz-Systemin - kanssa.
Kaasu virtaa vuonna 2022
Järjestelmän kapasiteetti on 10 miljardia kuutiometriä kaasua vuodessa. Investoinnin on määrä valmistua vuonna 2022. Puolalainen PGNiG on jo allekirjoittanut tämän raaka-aineen poistosopimuksen, ja se kattaa toimitusajan 1-2022. Uuden sopimuksen alkaminen osuu samaan aikaan Jamalin sopimuksen päättymisen kanssa.
Yhteiskunnallisesti tärkeä hanke
Hankkeen strategisesta tärkeydestä kertoo myös se, että sen tunnusti mm Euroopan komissio projektille, jolla on yhteisön asema. Se sopii EU:n energiapolitiikan strategisiin tavoitteisiin, vahvistamiseen tähtäävä energian sisämarkkinat. Investointi sisältää viiden avainelementin rakentamisen:
- Tanskan siirtoverkon yhdistäminen norjalaiseen Pohjanmeri
- Kaasukompressoriaseman rakentaminen Tanskan Seelannin saarelle
- Puolan ja Tanskan siirtoverkon yhdistävän putkilinjan rakentaminen
- Siirtoreitin laajentaminen Tanskassa
- Siirtojärjestelmän laajennus Puolassa
Tämän investoinnin kokonaiskustannusten arvioidaan olevan 12–16 zlotya miljardia Tanskan kruunua. Tämä vastaa 1,5-2,2 miljardia euro. Tanskan rahoitusosuus on noin 6 miljardia Tanskan kruunua. Strategisessa dokumentaatiossa todetaan, että hankkeen toteuttamiseen liittyy sosioekonomista voittoa. Loput kulut maksaa Puola.
Vastaus Nord Stream-2:een
Puolan ja tanskan välinen investointi on vastaus saksalais-venäläiseen hankkeeseen, jonka tavoitteena on rakentaa Nord Stream -kaasuputken toinen linja. Tämän projektin olettamusten mukaan Puolan tulee olla loppukäyttäjä tästä järjestelmästä, mutta Saksan kautta toimitettavasta kaasusta. Tämän ympärillä on paljon kiistaa, ja se on yleinen oletus Puolan hallitus tapaamisissa Saksan kanssa, koska se ei ole yhdenmukainen Puolan hankintalähteiden monipuolistamispolitiikan kanssa.
