Rokotustila vaihtelee sen mukaan, missä maassa olet syntynyt. Tämän todistaa Norjan kansanterveysinstituutin tekemä katsaus rokotettujen prosenttiosuudesta eri maahanmuuttajaryhmissä. Ei tiedetä, mistä nämä erot voivat johtua.
– Norjan rokotusohjelma on hyvä. Mutta näemme, että joissakin maahanmuuttajaryhmissä on eroja, sanoo infektiovalvontajohtaja Geir Bukholm Kansanterveyslaitoksesta.
Covid-19-epidemia Norjassa on vaikuttanut erityisesti joihinkin maahanmuuttajaryhmiin. Ulkomailla syntyneitä oli tartunnan saaneiden ja sairaalahoidossa koko epidemian ajan.
Kansallinen kansanterveyslaitos (NIPH) tarkasteli uudessa rokotuskatsauksessaan erityisesti kolmea ryhmää. Rokotettujen prosenttiosuus vanhimmissa ikäryhmissä, rokotettujen prosenttiosuus 18-64-vuotiaista vakavan perussairauden riskiryhmissä ja rokotettujen prosenttiosuus terveydenhuollon työntekijöistä.
Kuva 1 Vähintään yhdellä rokoteannoksella rokotettujen prosenttiosuus eri syntymämaiden väestöstä. Tämä näkyy ikäryhmittäin, vakavan Covid-19-potilaiden lääketieteellisten riskiryhmien ja terveydenhuollon työntekijöiden mukaan
Rokotustilanne vanhimmissa ikäryhmissä
Norjan terveysinstituutti Julkinen laski rokotettujen prosenttiosuuden eri ryhmissä käyttämällä rokotusrekisterin tietoja ja muita rekistereitä yhdistettynä erityiseen pandemiarekisteriin Beredt-C19, johon pääset mm. väestörekisteriin, lääketieteellisiä riskitekijöitä sisältäviin rekistereihin sekä rekistereihin talouden eri sektoreista työllisistä. Rokotettujen prosenttiosuus laskettiin kolmessa ryhmässä: asukkaat eri ikäryhmissä yllä 55-vuotiaat, 18-64-vuotiaat
Ihmiset, joilla on sairauksia ja joilla on lisääntynyt vakavan sairauden riski
18–64-vuotiailla, joilla on perussairauksia tai sairauksia, jotka lisäävät vakavan COVID-19-infektion riskiä, on tasaisempi rokotusaste. Korkeimmat rokotusasteet olivat Pakistanissa (56 %) ja Filippiineillä (45 %) syntyneillä. Sama oli Skandinavian maissa. Samaan aikaan alhaisin Irakissa (27 %), Somaliassa (25 %), Puolassa (21 %), Eritreassa (22 Liettuassa (17 %) ja Syyriassa (13 %) syntyneillä.
Lue myös: Hallituksen valta kriisin aikana
.Terveydenhuollon työntekijät
Terveydenhuollon rokotusaste on korkein Tanskassa (74 %) ja Ruotsissa (70 %) syntyneiden joukossa ja alhaisin Somaliassa (39 %), Eritreassa (36 %) ja Syyriassa (34 %).
Erot painopistealueilla
NIPH tarkasteli myös eroja rokotusten kattavuudessa ensisijaisten ja muiden maantieteellisten alueiden välillä.
– Tunnistetut erot koskevat ensisijaisesti rokotettujen prosenttiosuutta 55–64-vuotiaiden ikäryhmässä. Maantieteellisillä prioriteettialueilla on korkeampi rokotusaste maan kaikkien etnisten ryhmien keskuudessa. Ulkomailla syntyneiden rokotusaste on yhtä korkea kuin Skandinaviassa syntyneiden, Bukholm sanoo.
Useita eri syitä
Ei tiedetä tarkasti, mitkä erot rokotettujen määrässä ovat eri alkuperämaiden välillä.
– Ei tiedetä, mistä rokotusten määrä vaihtelee. Kielimuuri tai muut käytännön esteet, kuten saavutettavuus, ovat saattaneet vaikuttaa siihen, että jotkut ihmiset eivät tarttuneet tarjoukseen. Saamamme tieto on arvokasta jatkotyössä varmistaaksemme kaikille saman rokotustarjouksen, Bukholm toteaa.
