Hallituksen tavoitteena on, että Norja kaksinkertaistaisi vuotuisen ilmastorahoituksensa 7 miljardista Norjan kruunusta vuonna 2020 14 miljardiin Norjan kruunuun vuoteen 2026 mennessä. Ilmastorahoitus on yksi pääkysymyksistä Glasgow'n ilmastoneuvotteluissa (COP26) 31.-12. Rikkaiden maiden 100 miljardin dollarin vuosittaista rahoitustavoitetta kehitysmaille vuoteen 2020 mennessä ei ole vielä saavutettu. Kehitysmaat tarvitsevat rahoitusta sekä kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen että niihin sopeutumiseen tulevista ilmastonmuutoksista.
Ilmastorahoitus on tärkeää kehitysmaille
– Ilmaston rahoittamiseksi tarvitaan panostusta. Pariisin sopimuksen peruspilari on, että rikkaiden maiden tulee auttaa vähiten resursseja omaavia siirtymään onnistuneesti. Tämä vaatii sekä rahaa että asiantuntemusta, ja Norja osallistuu tähän. Hallitus kaksinkertaistaa siksi Norjan vuotuisen rahoituksen 7 miljardista Norjan kruunusta vuonna 2020 14 miljardiin Norjan kruunuun viimeistään 2026, sanoo ilmasto- ja ympäristöministeri. Espen Barth Eide.
Norjan ilmastorahoitus sisältää julkisia varoja ilmaston kehitysavun budjetista ja investoinneista, yksityisen pääoman mobilisoinnista Norfundin kautta sekä uuden ilmastoinvestointirahaston.
Vuonna 2020 ilmastorahoituksemme oli 6,6 miljardia Norjan kruunua julkisista varoista ja 400 milj Norjan kruunua yksityisistä varoista. Norjalla on ensimmäistä kertaa määrällinen tavoite ilmaston kokonaisrahoituksellemme.
– Jos aiomme saavuttaa tavoitteen saada rahoitusta rikkaista maista kehitysmaille, meidän on sekä lisättävä julkisia budjetteja että pystyttävä entistä paremmin keräämään yksityisiä varoja. Erityisesti ilmastonmuutokseen sopeutumiseen tarvitaan lisää varoja ja tähän tarkoitukseen varat on vähintään kolminkertaistettava, sanoo kehitysapuministeri Anne Beathe Tvinnereim.
Tavoitteena on 100 miljardia dollaria ilmastorahoitusta
Vuoden 2015 Pariisin ilmastohuippukokouksessa tehty sopimus sitoi teollisuusmaat maksamaan yhteensä 2020 miljardia dollaria (USD) kehitysmaiden ilmastorahoitukseen vuoteen 100 mennessä ja säilyttämään tämän tason myös tulevaisuudessa.
Keskeinen osa tätä tavoitetta on mobilisointi muista lähteistä kuin julkisista budjeteista
On myös ratkaisevan tärkeää edistää kehitysmaiden nopeaa siirtymistä uusiutuvaan energiaan. Uuden ilmastoinvestointirahaston myötä meillä on uusi työkalu, jolla saamme uusiutuvaan energiaan investointeja paljon nopeammin kuin muuten – ja siten myös hiilen asteittain luopumaan. Tavoitteena on saada yksityisiä sijoittajia liikkeelle.
Lähde: regjeringen.no
