Lähes 90 maata yhdistää voimansa vähentääkseen maailmanlaajuisia metaanipäästöjä 2030 prosentilla vuoteen 30 mennessä. Norja osallistuu jätteiden ja öljyn päästöjen vähentämiseen ja vähentää samalla myös kansallisia metaanipäästöjä tulevina vuosina.
Norja on mukana tärkeässä kansainvälisessä aloitteessa
Yhdysvallat ja EU ovat tehneet aloitteen tehostaakseen maailmanlaajuisia toimia maailmanlaajuisten metaanipäästöjen vähentämiseksi. Pääministeri Jonas Gahr Støre osallistui ilmastoneuvotteluihin Glasgow'ssa (COP26) tiistaina 2. marraskuuta yhdessä Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin ja useiden muiden valtionpäämiesten kanssa.
Tärkeää metaanipäästöjen vähentämiseksi
Metaanilla on 28 kertaa suurempi ilmastovaikutus ilmakehässä kuin kasvihuonekaasulla CO2. Metaanipäästöt ovat vaikuttaneet ilmaston lämpenemiseen jo 0,5 astetta.
– Ilmakehän metaanipitoisuudet nousevat nyt nopeammin kuin koskaan sitten vuoden 1980. Näille päästöille on tehtävä jotain, jotta lämpeneminen pysyy 1,5 asteen sisällä, sanoo ilmasto- ja ympäristöministeri Espen Barth Eide.
Metaanipäästöjen vähentäminen 25 prosenttia
Norja on jo vähentänyt metaanipäästöjä noin 1990 prosenttia vuosina 2019–25 pääasiassa jäte- ja öljy- ja kaasusektorilla toteutettujen toimenpiteiden ansiosta. Maa osallistuu myös kansainvälisiin ponnisteluihin metaanipäästöjen vähentämiseksi, erityisesti osallistumalla Climate and Clean Air Coalitioniin (CCAC) ja Arktiseen neuvostoon.
– Norja on jo tehnyt paljon metaanipäästöjen vähentämiseksi erityisesti jätteistä, öljystä ja kaasusta. Jatkamme metaanipäästöjen vähentämistä tulevina vuosina. Lisäksi meillä on monia oppitunteja, joista on hyötyä muille maille, hän sanoo Barth Eide.
Kustannustehokas keino
– Monissa muissa maissa suuria metaanin vähennyksiä voidaan saavuttaa esimerkiksi öljy- ja kaasutuotannon vuotojen tiivistämisellä. Tämä lausunto valaisee juuri sitä, sanoo Barth Eide.
Tänään käynnistetty Methane Initiative korostaa, että saatavilla olevat ja kustannustehokkaat metaanitoimenpiteet voivat vähentää odotettua lämpenemistä 0,2 astetta vuoteen 2050 mennessä. Samalla nämä toimenpiteet tuovat merkittäviä sivuhyötyjä, kuten kansanterveyden ja sadon paranemisen.
Lähde: regjeringen.no
