.
Yhdeksässä kymmenestä Norjan elintarviketurvallisuusviranomaisen osana kansallista kampanjaa tutkimista ravintolisistä oli laittomasti merkitty väittämillä, jotka antoivat vaikutelman, että ne voisivat ehkäistä, hoitaa tai parantaa ihmisten sairauksia tai ehdottaa sellaisia ominaisuuksia.
Osana tarkastusprojektia "Laittomat väitteet norjalaisista ravintolisistä 2020" Norjan elintarviketurvallisuusviranomainen tutki 50 Norjan markkinoilla myytyä ravintolisää. Tulokset osoittavat laittomien terveys- ja lääketieteellisten väitteiden laajan käytön norjalaisten ravintolisien etiketeissä.
Vakavia rikkomuksia
– Löysimme monia vakavia asiaa koskevien määräysten rikkomukset merkitseminen. Mikään testatuista tuotteista ei täytä viranomaisvaatimuksia. On huolestuttavaa ja mahdotonta hyväksyä, että yritykset eivät noudata säännöksiä, joiden on tarkoitus suojella kuluttajia, sanoo Norjan elintarviketurvallisuusviraston osastopäällikkö Are Tømmerberg Sletta.
Tahallinen harhaanjohtaminen
Kaikkien ravintolisien markkinoinnissa käytettyjen väitteiden on oltava oikeita. Niiden on oltava dokumentoitavissa eivätkä ne saa olla harhaanjohtavia. Tämä koskee sekä tekstiä, kuvia, symboleja että tietoa, joka näkyy Internetissä tai muissa kanavissa, joissa ravintolisää markkinoidaan/myydään.
Lisäravinteet eivät ole lääkkeitä
Ravintolisät eivät ole lääkkeitä, eikä niitä saa myydä väittämällä, että ne lievittävät, parantavat tai ehkäisevät sairauksia. On myös kiellettyä antaa lausuntoja, jotka viittaavat tiettyjen lääkäreiden, hoitohenkilökunnan ja vastaavien suosituksiin.
Jopa 90 prosenttia hankkeen tuotteista myytiin lääketieteellisillä väitteillä. Terveysväitteiden väärinkäyttö vaihteli 34:stä 96 prosenttiin. Hyväksyttyjen terveysväittämien käyttö merkinnöissä ja markkinoinnissa on laillista, kunhan se tehdään väitemääräysten mukaisesti. Lääketieteellisiä väitteitä sisältävien ravintolisien saattaminen markkinoille on kiellettyä.
Osastonjohtaja Are Tømmerberg Sletta Norjan elintarviketurvallisuusvirastosta (kuva: Norjan toimisto elintarviketurvallisuuden osalta).
Kyynistä ja harhaanjohtavaa markkinointia harhaanjohtavaa
Norjan elintarviketurvallisuusviranomainen valvoi lääketieteellisten väitteiden käyttöä ja terveysväittämien laitonta käyttöä tuotepakkauksissa, markkinoinnissa verkkosivuilla, sanomalehdissä, viikkolehdissä, mainoslehdissä, televisiossa ja sosiaalisessa mediassa.
– Markkinointi Internetissä, televisiossa, sosiaalisessa mediassa ja muualla kehittyy jatkuvasti ja muuttuu aggressiivisemmaksi ja kyynisemmäksi. Markkinoijat käyttävät usein hyväkseen ihmisiä, jotka ovat haavoittuvia tai joilla on sairaus, Sletta sanoo.
Norjan elintarviketurvallisuusvirasto valvoi vain pientä osaa ravintolisämarkkinoista. Ei ole kuitenkaan epäilystäkään siitä, että ravintolisien harhaanjohtavan ja laittoman markkinoinnin laajuus on erittäin laaja.
Epärehellisyys
– Valitettavasti markkinoilla on paljon epärehellisiä toimijoita. Laittomien käytäntöjen käyttö voi tarjota yrityksille merkittävän kilpailuedun laittomasti. Tämä osoittautuu erittäin epäreiluksi niitä yrityksiä kohtaan, jotka noudattavat määräyksiä, Sletta sanoo.
. Teollisuuden on ryhdyttävä toimiin
Teollisuuden vastuulla on varmistaa, että sen myymät tuotteet ovat terveydelle turvallisia ja että ne on merkitty ja myydään määräysten mukaisesti. Säännösten tarkoitus on kuluttajansuoja harhaanjohtavia väitteitä vastaan ja elintarvikkeita, mukaan lukien ravintolisät, koskevien väitteiden ymmärrettävyyden varmistaminen. Samanaikaisesti korvausvaatimusten on estettävä markkinointia hyödyntämästä haavoittuvien ryhmien ominaisuuksia.
– Alan osaamistaso on hyvin vaihteleva, ja vaikutelma on, että suhteellisen monet toimivat näillä markkinoilla ilman riittävää osaamista. On huolestuttavaa ja mahdotonta hyväksyä, että yritykset eivät noudata määräyksiä, Sletta sanoo.
Lähde: NTB
Lue seuraava artikkelimme: Hedelmien vesipitoisuus
