Harvemmat ihmiset hakeutuvat terveydenhuoltoon COVID-19:n jälkeen. Puolet lapsista ja aikuisista käy kuitenkin 19 päivän kuluessa positiivisen PCR-testin jälkeen yleislääkärin vastaanotosta COVID-30-oireiden vuoksi. Tämä käy ilmi Kansanterveyslaitoksen tuoreesta tutkimuksesta.
Kansanterveyslaitoksen tutkimus
Tutkimuksessa Kansallisen kansanterveyslaitoksen (FHI) tutkijat selvittivät, kuinka moni norjalainen käyttää terveyspalveluja COVID-19-sairauksiin 30 päivän aikana positiivisen testin (PCR-testin) jälkeen.
Vastaanottomäärän lasku
Tutkimus osoittaa, että pandemian aikana vähemmän ihmiset käyttivät perusterveydenhuoltoa, kuten perusterveydenhuollon lääkärit ja hätäpalvelut. Ensimmäisen tartuntaaallon aikana yli 4 viidestä ihmisestä meni perhelääkäriin tai päivystykseen, kun vastaava luku omikroniaallon aikana oli 5 viidestä.
Vastaanottomäärät vähenivät vielä enemmän. Ensimmäisen vuoden aikana 10 200:sta koronavirustartunnan saaneesta otettiin vastaan, mutta omikronaallon aikana vain yksi 1:sta.
Merkittävä lasku kaikissa ikäryhmissä
Tutkijat ovat jakaneet Norjan väestön kolmeen ikäryhmään: lapset ja nuoret (1-19 vuotta), aikuiset (20-67 vuotta) ja vanhemmat (68 vuotta ja vanhemmat). Tutkimustulokset osoittavat, että terveyspalvelujen kokonaiskäyttö on laskenut selvästi, ja erot ovat vähäisiä eri ikäryhmien välillä.
– Alle 68-vuotiaiden joukossa perusterveydenhuoltoon hakevien osuus on laskenut voimakkaasti, mutta ikääntyneiden keskuudessa tämä ei ole yhtä selvää. Toisaalta näemme vanhimpien joukossa pääsyn selvän laskun, sanoo FHI:n neuvonantaja ja tutkimuksen ensimmäinen kirjoittaja Fredrik Methi.
Noin puolet jatkaa yleislääkärin käyntiä sen jälkeen, kun heillä on diagnosoitu Covid-19.
Vähemmän lääkärikäyntejä ja lyhyempiä sairaalajaksoja
Se oli pandemian aikana vähemmän ja vähemmän lääkärikäynnit ja sairaalassaolot Covid-19:n vuoksi.
– Ensimmäisenä vuonna COVID-19:n sairastuneilla perusterveydenhuollossa käyneillä oli keskimäärin kolme tai neljä käyntiä. Kahdella viimeisellä aallolla keskimääräinen käynti oli yhdestä kahteen. Näemme myös jonkin verran vähennystä sairaalassaoloissa. Koska Norjassa on kuitenkin vähän COVID-19:n takia sairaalahoitoja, näihin lukuihin liittyy suurempaa epävarmuutta, Methi korostaa.
Tämä tutkimus saattaa paljastaa tiedon puutteita
Tutkimus auttaa keskittymään terveyspalveluiden tähänastiseen rasitteeseen pandemian aikana. Se myös selittää, mihin on varauduttava tulevien aaltojen tai uusien pandemioiden varalta.
– Tämä on puhtaasti kuvaileva tutkimus, joka osoittaa eroja terveyspalvelujen käytössä. Tutkimus ei yritä selittää, miksi näemme tämän laskun. On kuitenkin luonnollista ajatella useita tekijöitä, kuten rokotuksia, enemmän tietoa viruksesta ja vähemmän vakavia muunnelmia. Yhdessä nämä tekijät voivat myötävaikuttaa lukujen laskuun, Methi huomauttaa.
Tutkijat toivovat, että tämä tutkimus voi valaista tiedon puutteita ja edistää tutkimusta. Tutkimus auttaa syventymään laskujen selittämiseen. He auttavat sinua selvittämään, mikä saa jotkut ihmiset käymään perusterveydenhuollossa useita kertoja. Covid-19:n jälkeiseen terveydenhuoltoon liittyy myös muita elementtejä.
Lähde: Kansanterveyslaitos
Lue ja lue lisää: 12 tuntia ilmaista SFO:ta ensimmäisen luokan opiskelijoille
