– Ennätystulos johtuu ensisijaisesti maailmaa tällä hetkellä vallitsevista poikkeuksellisen korkeista energianhinnoista. Hyvä toiminta ja pitkäjänteinen toiminta ovat varmistaneet, että pystymme osaltaan varmistamaan vähäpäästöisen energian turvallisen ja luotettavan toimituksen suuren paineen alla oleville Euroopan markkinoille, korostaa Kragseth. – Siksi olemme myös erittäin tyytyväisiä siihen, että Snøhvitin kenttä, joka suljettiin Melkøyan tulipalon seurauksena vuonna 2020, toimittaa jälleen kaasua.
Petorolla on edessään erittäin kiireinen syksy Stortingin pandemian aikana käyttöön ottaman toimenpidepaketin seurauksena. Ennätysmäärä Norjan mannerjalustalla olevia hankkeita käsitellään nyt investointipäätöstä varten. – Yhdessä kumppanuuksien kanssa Petorolla on tärkeä rooli laadukkaan päätöksentekopohjan varmistamisessa näille hankkeille, Kragseth sanoo ja korostaa, että samalla meidän on tehtävä kaikkemme kustannusylitysten ja viivästysten välttämiseksi.
SDØE-salkun arvot kasvoivat 540 miljardilla
SDØE:n portfoliossa on valtavia tulevaisuuden arvoja, ja näiden arvojen vaaliminen ja toteuttaminen vaatii hyvää hallintaa ja valvontaa. Rystad Energy arvioi äskettäin SDØE-salkun kauppa- ja kalastusministeriön puolesta. – Edellisen vuonna 2020 tehdyn arvioinnin jälkeen SDØE-salkun arvot ovat nousseet 540 miljardilla, ja salkun arvo on nyt 1584 2020 miljardia, Kragseth sanoo. – Samalla on syytä muistaa, että vuosina 2021 ja 245 Petoro toimitti salkusta kassavirtaa yhteensä 1174 miljardia euroa. Suuri osa arvonnoususta johtuu hintojen noususta, mutta suuri osa siitä on myös seurausta resurssipohjan kasvattamisesta. Vertailun vuoksi valtion omistusraportissa äskettäin julkaistujen valtion osakkeiden markkina-arvo (pois lukien SDØE) oli yhteensä XNUMX XNUMX miljardia Norjan kruunua.
Aiemmin tänä vuonna Petoro julkaisi ensimmäisen vastuullisuusraporttinsa. Raportissa asetetaan kunnianhimoinen tavoite vähentää SDØE-tuotannon päästöjä 55 % vuoteen 2030 mennessä.
"Tämän tavoitteen saavuttaminen edellyttää, että toimialamme pitää yllä päästöjen vähentämistoimenpiteiden toteuttamistahtia", Kragseth sanoo.
Suosittelemme myös artikkelia: Norjan öljyn historia 5 minuutissa
Äskettäin Troll- ja Oseberg-kenttien kumppanit ovat aloittaneet tutkimuksen suunnittelun mahdollisuudesta rakentaa suuri kelluva offshore-tuulipuisto Bergenin länsipuolelle.
– Trollvind-aloitteessa tarkastellaan kolmen päähaasteen ratkaisemista; kireä energiatilanne Bergenin alueella, kenttien sähköistäminen ja merituulienergian kehittäminen, Kragseth sanoo.
– Kelluvan offshore-tuulivoiman kehittäminen Norjassa perustuu toimialamme useiden vuosien kokemukseen offshore-teollisuudesta. Erityisesti Hywind Tampen -projektin kokemuksista.
"Toimialamme osoittaa kerta toisensa jälkeen, että luomme uusia ratkaisuja jo tuntemamme ja satamavaltiona historian aikana saamiemme kokemusten pohjalta", Kragseth sanoo.
Toisen vuosineljänneksen tulos
Nettokassavirta valtion suorasta taloudellisesta osallistumisesta öljy- ja kaasutoimintaan oli 234 miljardia Norjan kruunua toisella vuosineljänneksellä. Tämä on 180 miljardia Norjan kruunua enemmän kuin viime vuoden vastaavaan aikaan. Neljänneksen nettokassavirta oli 121 miljardia Norjan kruunua. Tämä johtuu jyrkistä hinnankorotuksista, lisääntyneestä kysynnästä sekä hyvästä toiminnallisesta ja turvallisesta toiminnasta.
Öljyn ja kaasun kokonaistuotanto oli 1 048 tuhatta.
Kaasun tuotanto oli 109 miljoonaa standardikuutiometriä (miljoonaa DM 3) päivässä. Tämä taso merkitsee 11 prosentin kasvua viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Kasvu johtuu pääasiassa kaasun kulutuksen kasvusta Trollissa ja Åsgardissa, jonka tuotannon aloitti viime vuonna Martin Linge, sekä Snøhvitistä, joka aloitti tuotannon uudelleen 2. kesäkuuta Hammerfestin LNG:n tulipalon jälkeen vuonna 2020. Osebergin ja Ormen Langen alhaisempi kaasunkulutus kompensoi osittain nousua.
Lähde: Petoro
Lue ja lue lisää: Puolankielisen tietoportaalin wataha.no toiminta Norjassa ja Wataha Integrasjon Forening
