Perustuslaki on Norjan korkein oikeuslähde. Jos muut lait ovat ristiriidassa sen kanssa, niiden on annettava periksi.
Nykyinen perustuslaki ei ole identtinen vuoden 1814 perustuslain kanssa. Sitä on muutettu useita kertoja ja uusia määräyksiä on lisätty. Muutokset kirjoitettiin vakiokielellä, jota käytettiin nykyisessä perustuslaissa. Perustuslain 121 §:n mukaan vaalit on aina järjestettävä muutosehdotuksen jättämisen ja muutoksen hyväksymisen välillä, jotta äänestäjillä on mahdollisuus ilmaista mielipiteensä asiasta.
Lue myös: Norja – Oslo, vuonot, luonto ja nähtävyydet odottamassa matkailijoita
Storting käsittelee 15. toukokuuta kuutta perustuslain muutosehdotusta. Perustuslain muutokset on hyväksyttävä 2/3 enemmistöllä ja 2/3 edustajista on oltava läsnä päätöksiä tehtäessä.
Tässä ovat seuraavat ehdotetut muutokset perustuslakiin:
- Perustuslakiluonnos artiklan muuttamisesta. 93 (elämän suojelu hedelmöittymisestä luonnolliseen kuolemaan)
- Perustuslakiehdotus 108 artiklan (itse alkuperäiskansoina) muuttamiseksi
- Perustuslakiluonnos artiklan muuttamisesta. 93 (turvapaikkaoikeuden perustuslaillistamisesta)
- Perustuslakiesitys 95 §:n uudeksi kolmanneksi kappaleeksi (jotta valtio ei voi verottaa oikeudellisia palveluita tuomioistuinten ratkaisemissa asioissa)
- Perustuslakiluonnos artiklan muuttamisesta. 98 (kielto suhteettoman puuttumisen kansalaisten vapauteen)
- Perustuslakiluonnos uudesta 110 a artiklasta (oikeus ihmisarvoiseen elämään ja terveyteen)
121 jakso
kiedy perustuslaki hyväksyttiin kansalliskokouksessa Eidsvollissa 17. toukokuuta 1814, ja se sisälsi 110 kohtaa. Tällä hetkellä perustuslaissa on 121 tällaista kohtaa.
Toukokuun 15. päivänä käsiteltävät ehdotukset on jätetty jonain edellisen vaalikauden kolmesta ensimmäisestä vuodesta. Sen jälkeen niitä käsiteltiin valvonta- ja perustuslakikomiteassa.
Muutokset edellyttävät 2/3 äänten enemmistöä
Perustuslain muutokset on hyväksyttävä 2/3 äänten enemmistöllä ja 2/3 edustajista on oltava läsnä päätöksiä tehtäessä. Perustuslain muutokset tulevat voimaan välittömästi eli ennen niiden julkistamista, ellei Storting toisin päätä.
Perustuslaki lyhyesti
Perustuslaki sisältää Norjan hallitusta koskevat perussäännökset. Tätä muutetaan perustuslain erityissäännöillä.
Perustuslain säännökset koskevat eri asioita: monarkiaa, uskontoa ja perusperiaatteita, joiden mukaan Norjaa valtiona tulee hallita.
Perustuslaki sisältää säännökset siitä, miten valtionpäämies (kuningas tai kuningatar), kuninkaallinen talo ja kuninkaallinen perhe nimitetään, miten hallituksen jäsenet (hallitusneuvosto) rekrytoidaan, hallituksen tehtävät, kuinka vaaleilla valitut edustajat valitaan. Storting, miten korkeimman oikeuden jäsenet nimitetään, miten heidät nimitetään korkeimmiksi valtion virkamiehiksi (valtion virkamiehiksi) ja vallanjaosta valtion elinten välillä. Perustuslaki sisältää myös määräyksiä ihmisoikeuksista ja Stortingin hallinnasta ja hallinnosta.
Perustuslain säännösten muuttamista koskevista erityissäännöistä johtuen perustuslaki on ensisijainen tavallisiin lakeihin nähden. Perustuslaki on ainoa voimassa oleva laki sekä Bokmålissa että Nynorskissa.
Lovdatan omilta perustuslain sivuilta (https://grunnloven.lovdata.no/) löydät lisätietoa perustuslaista, mukaan lukien säännösten historialliset versiot.
Vuoden 1814 perustuslaki
Norjan ensimmäinen perustuslaki hyväksyttiin kansalliskokouksessa Eidsvollissa 16. toukokuuta 1814, ja se päivättiin ja allekirjoitettiin 17. toukokuuta 1814. Se oli aikaansa moderni ja tulevaisuuteen suuntautunut muun muassa Yhdysvaltojen julistuksen innoittamana. Itsenäisyys vuonna 1776 ja Ranskan vallankumous vuonna 1789 r.
Tykkää meistä Facebookissa ja jaa julkaisumme muiden kanssa. Kiitos.
Lähde: Lovdata, Stortinget, Kuva: Peter Mydske/Stortinget
