Kestää kauan ennen kuin luonnonkatastrofit vaikuttavat huomattavasti kansalliseen reaalipääomaan ja bruttokansantuloon. Tällaisten katastrofien jälkeinen jälleenrakennus voi kuitenkin auttaa lisäämään tuotantoa ja BKT:tä.
Äärimmäinen sääilmiö "Hans" johti maanvyörymiin, tulviin ja tulviin osissa Etelä-Norjaa elokuussa 2023. Se aiheutti vakavia aineellisia vahinkoja, reaalipääoman menetyksiä ja häiritsi tai esti normaalia taloudellista toimintaa.
Kansantalouden tilinpito sisältää tiedot Norjan talouden kokonaisreaalipääomasta. Kansantalouden tilinpidossa Norjan talouden kokonaisreaalipääoma sisältää erilaisia pääomatyyppejä, joista tärkein on rakennussektori. Rakentaminen sisältää sekä asuin- että liikerakennuksia sekä infrastruktuuria, kuten teitä, rautateitä, siltoja jne. Viimeiset täydelliset tilit ovat vuodelta 2020. Todellisen pääoman kokonaismääräksi arvioitiin silloin yli 12 000 miljardia Norjan kruunua. Tästä lähes kolme neljäsosaa oli rakentamisessa.
Merkittäviä investointeja reaalipääomaan tehdään vuosittain, mutta samalla kulutetaan olemassa olevaa pääomaa. Vuonna 2020 kokonaisinvestoinnit fyysiseen pääomaan olivat 950 miljardia Norjan kruunua, kun taas pääoman kulutuksen arvioitiin olevan 700 miljardia Norjan kruunua. Rakentamisen osuus investoinneista ja pääomankulutuksesta on pidemmän elinkaarensa vuoksi alle puolet.
Lue myös: Adam Bodnar – akateeminen opettaja, sosiaalinen aktivisti. Vierailu Norjassa.
Luonnonkatastrofien aiheuttamilla volyymimuutoksilla ei ole vaikutusta Norjan bruttokansantuloon
Reaalipääoman arvo määritetään alkuvuoden alkuarvoksi, johon lisätään investoinnit ja vähennetään pääoman poistot. Myös arvonkorotuksiin ja muihin volyymin muutoksiin liittyvät oikaisut. "Hansin" kaltaiset vahingot katsotaan tyypillisesti sellaisiksi volyymimuutoksiksi, jotka johtavat ylimääräiseen todelliseen osakepääomaan alaspäin vuonna 2023.
Norjan luonnonvahinkopooli arvioi Hansan jälkeisistä vahingoista alustavasti 1,6 miljardia Norjan kruunua. Näiden arvioiden odotetaan kasvavan. Se ei kata yksityiselle omaisuudelle aiheutuneita vahinkoja eikä julkiselle omaisuudelle aiheutuvia vahinkoja. Siitä huolimatta se osoittaa, että vahingot eivät todennäköisesti ylitä yhtä prosenttia normaalista pääomankulutuksesta vuonna 2023.
Luonnonkatastrofien aiheuttamat volyymimuutokset eivät vaikutus kansantuloon Norjan bruttokansantuote, joka määritellään bruttokansantuotteeksi ja nettopalkkioksi ja ulkomailla olevista varoista saaduksi tuloksi, josta on vähennetty tavanomainen pääoman kulutus. Varsinaisen pääoman muuttuminen aiheuttaa tulevaisuudessa muutoksen pääoman kulutuksessa ja siten liikevoiton ja käytettävissä olevien tulojen muutoksen. Menetyksen on kuitenkin oltava erittäin suuri, jotta sillä olisi näkyvää vaikutusta kansantalouden tilinpitoon.
Olisi parempi, jos tämä tuho voitaisiin välttää
Vakuutusmaksut eivät sisälly bruttokansantalouden tilinpitoon, koska vakuutuspalvelut lasketaan nettomääräisesti. Vahinkojen korjaaminen ja Hansan jälkeinen jälleenrakennustyö katsotaan kuitenkin bruttokansantuotetta ja käytettävissä olevaa tuloa lisääväksi tuotantoksi. Vahinko on kuitenkin vähäinen kokonaisuuteen verrattuna bruttoinvestoinnit kiinteistöihin normaalina vuonna. Samalla ne tuskin näkyvät kokonaisluvuissa vuoden 2023 kansantalouden tilinpidon jälkeen.
Se, että "Hansin" kärsimät vahingot voivat johtaa korkeampaan bruttokansantuotteeseen, on hyvä esimerkki BKT:n rajoituksista vaurauden mittana. Katastrofista kärsineiden asukkaiden kannalta olisi paljon parempi, jos tämä vahinko voitaisiin välttää, mikä johtaisi jälleenrakennus- ja korjaustarvetta.
Tykkää meistä Facebookissa ja jaa julkaisumme muiden kanssa.
Lähde: Norjan tilastokeskus
Lue myös: Oslon kaupunginvaltuusto nostaa toimeentulotukea
