Syyrian humanitaarinen kriisi syvenee päivä päivältä. Viime lauantaina YK:n turvallisuusneuvosto esitti päätöslauselman, jossa vaadittiin 30 päivän tulitaukoa Itä-Ghoutassa. Viime maanantaina 26.02.2018. helmikuuta XNUMX Vladimir Putin määräsi tulitauon ja humanitaaristen käytävien luomisen.
Putinin päätös ja aikaisemmat tapahtumat
Muistakaamme, että 19.02.2018. helmikuuta XNUMX Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov totesi, että militantit käyttivät siviilejä ihmiskilpinä. Lisäksi epävirallisesti kerrotaan, että Venäjän puolustusministeriöllä on tietoa kemiallisten aseiden käytöstä Syyriassa.
Ei vain YK:n turvallisuusneuvosto vaati tulitaukoa. Samaan aikaan kun Peskov viittasi militanttien toimintaan, ulkoministerit EU:hun assosioituneet maat vaativat sotilaallisten operaatioiden välitöntä lopettamista Syyriassa. Diplomatian vt. päällikkö Federica Mogherini vetosi välittömästi kokouksen jälkeen.
EU:n ulkoministerien huippukokouksen tuloksena 19.02.2018 tehtiin muita päätöksiä. Tärkeintä on muiden syyrialaisten poliitikkojen nimeäminen, joita vastaan on määrätty pakotteita.
Päätös pienellä mutta…
Samalla on syytä mainita, että Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov ehti tulitauon useisiin tekijöihin. Ensinnäkin tämä päätös astuu voimaan, jos kaikki osapuolet sopivat yhteisestä kannasta sen toteuttamiseen. Lisäksi Kremlin tukemat Syyrian joukot tai Al-Nusra-taistelijat eivät sisälly tulitaukoon.
Väliaikainen tulitauko. Itä-Ghouta ja humanitaarinen kriisi
Itä-Ghouta on erityinen alue Syyriassa. Tämä kapinallisten hallituksen vastaisten joukkojen erillisalue on ollut hallituksen joukkojen piirittämänä vuodesta 2013 lähtien. Siitä lähtien on käyty rajuja taisteluita. Tämän seurauksena alueelle määritettiin vuonna 2017 deeskalaatiovyöhyke, jonka aloitteesta tekivät Venäjä, Iran ja Turkki.
Tämä ei kuitenkaan estänyt meneillään olevaa humanitaarista kriisiä. Pelkästään vuonna 2018, helmikuun 18.02. ja 22.02. päivän välisenä aikana, 230 siviiliä kuoli ja yli 1200 XNUMX loukkaantui Syyrian hallituksen joukkojen ilmaiskujen seurauksena. Uhrien joukossa on paljon lapsia ja naisia.
Simon Tisdallin mukaan tuhojen ja siviiliuhrien laajuus muistuttaa Srebrenican vuoden 1995 tapahtumia. Hän korosti, että suurimmat vallat eivät näytä huomaavan ongelmaa ja katsovan pois. He toimivat samalla tavalla Balkanin konfliktissa, jonka seurauksena monet ihmiset kuolivat.