Laki ja oikeus on ensimmäinen puolue, joka on saavuttanut parlamentaarisen enemmistön vaaleissa vuoden 1989 jälkeen. Miten puolalaiset arvioivat toimintaansa? Onko heillä mahdollisuuksia menestyä jälleen ensi vuonna? Olemme erityisesti sinulle analysoineet IBRIS:n maaliskuusta 2013 lähtien tekemiä tutkimuksia. Katso, miltä Puolan poliittisten voimien tasapainon muutokset näyttivät!
Tykkää meistä Facebookissa, olet aina ajan tasalla.
Laki ja oikeus ovat vahvempia kuin koskaan
Kuten alla olevasta kuvasta näkyy, PiS:n tuki pysyy enemmän tai vähemmän vakaana. Vain kaksi kertaa tarkastelujakson aikana PO:n kannatus oli korkeampi kuin tällä hetkellä hallitsevalla puolueella. Tämä tapahtui maaliskuussa 2013 ja syyskuun 2014 ja toukokuun 2015 välisenä aikana. On huomionarvoista, että vain yhdessä IBRIS-tutkimuksessa Laki ja oikeus kannatti alle 30 % vastaajista – 24 % äänistä saatiin heinäkuussa 2015 eli käytännössä vaalien aattona. Viimeisimmän kesäkuun 2018 tutkimuksen mukaan PiS nauttii 32,7 %:n äänestäjistä tukea.
Civic Platform joskus paremmin, joskus huonommin
On monia merkkejä siitä, että PO:n luokitukset ovat alkaneet parantua maaliskuusta 2017 lähtien, jolloin se saavutti 29 prosentin kannatuksen. Se oli parempi vain kaudella lokakuusta 2014 toukokuuhun 2015, jolloin korot olivat yli 30 %. On kuitenkin selvästi nähtävissä, että .Nowoczesnan perustamisesta lähtien mitä vahvempi Ryszard Petrun puolue oli, sitä heikompia tuloksia Civic Platform kirjasi. Nämä suuntaukset eivät kuitenkaan ole yllättäviä, koska, kuten .N:n perustaja itse väitti, tämän puolueen perustaminen oli vastaus tyytymättömyyteen PO:n toimintaan.
.Moderni
Miał to być powiew świeżości na polskiej scenie politycznej. W pierwszym sondażu zyskała ponad 8% poparcia, by w kulminacyjnym momencie w grudniu 2015 roku zrównać się z PiS z notowaniami na poziomie 30,2%. Chwilę później jednak nastąpiło “odrodzenie PO” i od tej pory .N zaczyna systematycznie słabnąć. W kwietniu 2016 roku miała poparcie na poziomie 17%, by we wrześniu 2016 roku przekroczyć próg 20%. Ten stan rzeczy utrzymywał się do grudnia 2016 roku, jednak od momentu słynnej “wycieczki na Maderę” Ryszarda Petru, notowania .N zaczęły drastycznie spadać. Już 05.01.2017 roku poparcie spadło do poziomu 13%, by w lutym spaść poniżej 10%. Aktualnie sondaże dla tej partii nie wróżą niczego dobrego, ponieważ oscyluje na granicy progu wyborczego. Wiele wskazuje na to, że zamiast nadziei na “nową jakość” wyborcy .N otrzymali “PO-bis”, tylko znacznie gorzej zarządzaną. Nie pomagają w tym również wewnętrzne konflikty, a także stworzenie nowej koncepcji Ryszarda Petru.
Kukiz'15
Paweł Kukizin luoman liikkeen tuen kehitys oli hyvin samanlaista kuin Nowoczesnan. He aloittivat 20 prosentin kannatuksen ja se tapahtui pian Kukiz'15:n perustajan onnistuneiden presidentinvaalien jälkeen. Lokakuussa 2015 se oli kuitenkin puolet vähemmän, vain 10 prosenttia. Tämä liike saavutti yhden alhaisimmista 5,3 prosentista, ja se tapahtui useita kertoja - viimeksi 25.05.2018. toukokuuta 15. On monia merkkejä siitä, että Kukiz'XNUMX:n ja .N:n historia on samanlainen. Molemmilla poliittisilla vaihtoehdoilla on samanlaisia ongelmia. Paweł Kukizin liikkeellä on myös sisäisiä ongelmia, useat avainpoliitikot ovat vaihtaneet seuran värejä (vaikka Andurszkiewicz on liittynyt PiS:ään). On selvää, että tällaiset muutokset eivät herätä luottamusta vakaampia puolueita suosivien äänestäjien keskuudessa.
Mitä seuraavaksi?
Wiele się mówi o stworzeniu “wspólnej opozycji”. Proste działanie matematyczne wskazuje, że gdyby partie opozycyjne połączyły siły, to stałyby się równie mocne, co PiS. Gdyby PO, SLD, PSL oraz .N zdecydowały się pójść pod jednym sztandarem, mogłyby liczyć na 46,6% poparcia wedle ostatniego sondażu IBRIS. Tym samym byłoby to o ponad 10% więcej, niż uzyskałby PiS, który w tym samym badaniu mógł liczyć na 32,7% poparcia. Tegoroczne wybory samorządowe są próbą przez wyborami parlamentarnymi w 2015 roku. W wielu miastach wspólnego kandydata wystawiają zarówno PO, jak i .N – tak jak chociażby w Warszawie. Warto jednak pamiętać, że wybory samorządowe rządzą się nieco innymi regułami, niż wybory do Sejmu i Senatu. Wyborcy wykazują większą skłonność na głosowanie na konkretnych ludzi, zaś ich przynależność polityczna pozostaje na drugim planie. Jeżeli nie uda się wypracować porozumienia, by wystartować jako Zjednoczona Opozycja w wyborach w 2019 roku, to należy się spodziewać, że PiS będzie rządziło jeszcze drugą kadencję. Kwestią dyskusyjną pozostanie jedynie to, czy nadal będą mieć większość w Sejmie i z kim ewentualnie musieliby utworzyć koalicję rządzącą.
