- Etsitkö ammattimaisia kirjanpitopalveluita?
- Puhelin: 0047 93982173
- Palvelu puolaksi
- Alennukset uusille asiakkaille
- Topnor www.topnor.no
Ensimmäistä kertaa lähes puoleentoista vuoteen Norges Bank nostaa pääkorkoa - 0,25 prosenttiyksikköä. Lähitulevaisuudessa on luvassa useita koronkorotuksia.
Norges Bank ilmoitti asiasta torstaina kello 10. Ohjauskorko on ollut toistaiseksi 0 prosenttia viime vuoden toukokuun 7. päivästä lähtien.
Yhteiskunnan avautuminen on antanut merkittävän sysäyksen Norjan taloudelle, ja aktiivisuus on nyt korkeampaa kuin ennen pandemiaa. Työttömyys jatkaa laskuaan, ja kapasiteetin käyttöaste näyttää olevan lähellä normaalia. Norges Bank uskoo talouden elpymisen jatkuvan koko syksyn.
Kuva: Stian Lysberg Solum / NTB
Asteittainen normalisointi
– Talouden normalisoituminen viittaa siihen, että ohjauskoron asteittainen normalisointi pitäisi nyt alkaa, kuvernööri Øystein Olsen sanoo.
Makroekonomistien keskuudessa vallitsi laaja käsitys siitä, että ohjauskorkoa pitäisi nostaa syyskuun kokouksessa, mistä keskuspankki myös ilmoitti. Korkopäätös on luultavasti lähtökohta seuraavalle koronkorotusprosessille.
Asuntolaina 3 prosentilla
Professori Ola Grytten Bergen School of Businessista arvioi NTB:lle peruskoron nousevan 1,25 prosenttiin ja nykyisen asuntolainan koron olevan noin 2022 % vuoden 3 loppuun mennessä.
Norges Bank kirjoittaa korkopäätöksen perusteluissa torstaina, että ne todennäköisesti kasvavat asteittain muutaman seuraavan vuoden aikana. Korkoura on hieman korkeampi kuin edellisessä rahapolitiikkaraportissa.
– Kun nyt arvioimme näkymiä ja riskikuvaa, joulukuussa ohjauskorkoa on todennäköisesti edelleen nousussa, kuvernööri sanoo.
Lue seuraava artikkelimme: Asuntolainojen korot…
Jatkuva epävarmuus
– Kun nyt arvioimme näkymiä ja riskikuvaa, joulukuussa ohjauskorko nousee todennäköisesti edelleen.
Korkokomitea toteaa, että pandemian etenemisestä on edelleen epävarmuutta ja uudet virusvariantit voivat hidastaa talouden elpymistä. Samalla on edelleen olemassa riski, että pandemialla on pitkäaikaisia vaikutuksia työllisyyteen.
Toisaalta kapasiteettirajoitukset voivat johtaa odotettua suurempiin palkkojen ja hintojen nousuun. Valiokunta katsoo kuitenkin, että liian korkean inflaation riski on rajallinen, se toteaa valiokunnan perusteluissa.
