Energiakriisi, geopoliittiset jännitteet, pandemia ja ylikuormitetut hotellit voivat asettaa haasteita Glasgow'n ilmastohuippukokouksessa.
Tämän kesän tulvien, helleaaltojen ja metsäpalojen vuoksi vieraili monissa maissa, haluttiin lisätä ponnisteluja ilmastonmuutoksen torjumiseksi.
Yhdysvaltain ilmastolähettiläs John Kerry kutsui huippukokouksen Glasgow'ssa "viimeinen paras toivo" välttääkseen ilmastonmuutoksen pahimmat seuraukset.
Huipulla olevat maat kohtaavat kuitenkin vakavia ongelmia, haasteita ja ristiriitaisia etuja. Britannian hallitus - joka isännöi tapaamista Italian kanssa - on ilmeisesti alkanut vaimentaa odotuksia.
"Olen hyvin huolissani, koska se ei ehkä toimi", pääministeri Boris Johnson sanoi aiemmin tällä viikolla.
Tapauksessaan brittiopiskelijoiden kanssa Johnson myönsi, että ilmastoneuvotteluissa on vaikea saada aikaan tarvittavaa edistystä.
– Se on hyvin, hyvin vaikeaa. Mutta mielestäni se on mahdollista, hän lisäsi.
Myös YK:n pääsihteeri António Guterres ilmaisi huolensa.
– Toivon, että voimme silti välttää tappion Glasgow'ssa. Mutta aika on lyhyt ja asiat muuttuvat vaikeammiksi, hän sanoi äskettäin.
Yksi Britannian isäntien tavoitteista on lisätä tukea tavoitteelle rajoittaa ilmaston lämpeneminen 1,5 asteeseen.
Mutta se tulee olemaan erittäin vaikeaa. Sen sijaan se näyttää maailmalta kohti 2,7 astetta, jos kaikki maat saavuttavat tähän mennessä asetetut päästötavoitteet.
– Tämä on ilmeisesti yksisuuntainen lippu katastrofiin, Guterres uskoo.
Niitä odotetaan yli sataa valtion- ja hallitusten päämiehet osallistuvat COP26-ilmastokokouksen ensimmäiseen vaiheeseen ensi viikon alussa.
Heidän joukossa ovat Yhdysvaltain presidentti Joe Biden, Ranskan presidentti Emmanuel Macron, Intian pääministeri Narendra Modi ja Norjan pääministeri Jonas Gahr Støre (henkilöstö). Britannia poseeraa Boris Johnsonin ja useiden Britannian kuninkaallisen perheen jäsenten kanssa.
YK:n huippukokous järjestetään vuoden lopulla ja sisältää useita dramaattisia tapahtumia, jotka ovat lisänneet tietoisuutta ilmaston lämpenemisestä. Yhdysvallat, Kanada, Saksa, Kreikka, Kiina ja useat muut maat kärsivät tänä kesänä ilmastonmuutokseen liittyvästä äärimmäisestä säästä.
YK:n ilmastopaneeli on julkaissut synkän uuden raportin, jota António Guterres on kuvaillut "ihmiskunnan punaiseksi koodiksi".
Polttaa enemmän hiiltä
Mutta vaikka ilmastonmuutos on tullut näkyvämmäksi ihmisille Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa, energiakriisi iski joihinkin osiin maailmaa tänä syksynä.
Fossiilisten energialähteiden, öljyn, kaasun, samoin kuin hinta hiiltä noussut ylöspäin. Ilmaston vakiintumiseksi on hiilen ja öljyn käyttöä vähennettävä nopeasti, mutta sen sijaan kysyntä kasvoi.
Energiakriisillä on useita eri syitä. Mutta yksi tekijä Euroopassa oli tuulen puute, joka vaikutti ilmastopäästöjen vähentämiseksi kehitettyyn tuulienergiaan.
Tilanne voi vaikeuttaa Glasgow'n huippukokouksen sopimista, kirjoittaa uutistoimisto Bloomberg. Maat saattavat olla vähemmän halukkaita lupaamaan leikkauksia hiilivoimaloissa.
Ilmastoneuvottelut vaikuttavat myös Kiinan ja Yhdysvaltojen, maailman kahden suurimman päästöjen tuottajan, välisiin suhteisiin. Tämä suhde on ollut täynnä konflikteja siitä lähtien, kun Donald Trump meni sotaan Kiinan kanssa.
Tiukka infektion hallinta
YK:n dramaattisista ilmastovaroituksista huolimatta Kiinan presidentti Xi Jinping todennäköisesti hylkää Glasgow'n huippukokouksen. Venäjän presidentti Vladimir Putin ei myöskään matkusta Skotlantiin.
Koronaviruspandemia ja hotellihuoneiden puute aiheuttavat käytännön ongelmia joillekin kokoukseen fyysisesti osallistuville ihmisille. Köyhien maiden edustajat ovat tiukkojen rajoitusten ja kohtuuttomien hotellihintojen alaisia.
Vaikka ilmastohuippu jäi määritellään tärkeimmäksi Vuoden 2015 Pariisin huippukokouksen jälkeen nämä eivät ole tämän neuvottelukierroksen suurimpia päätöksiä.
Köydenveto rikkaiden maiden ilmastotoimien rahoituksesta köyhissä maissa jatkuu. Useat maat ovat luvanneet lisätä maksujaan – mutta eivät todennäköisesti riitä saavuttamaan 100 miljardin dollarin vuosittaista tavoitetta.
Lisäksi kiintiökaupan säännöistä yritetään sopia uudelleen Pariisin sopimuksen mukaisesti. Norjalla on näissä neuvotteluissa johtava rooli.
– Erittäin tärkeä vuosi
NTB:lle puhuneen brittilähteen mukaan brittiläiset isännät toivovat edistyvänsä useilla eri aloilla, jotka ovat osa neuvotteluprosessia.
Toivoa on muun muassa, että useammat maat sitoutuisivat ns nollapäästöt vuoteen 2050 mennessä.
Tutkimusjohtaja Steffen Kallbekken Ciceron ilmastotutkimuskeskuksesta sanoo, että vuosi 2021 on erittäin tärkeä vuosi kansainväliselle ilmastopolitiikalle. Mutta se ei johdu siitä, että Glasgow'ssa on suunnitteilla paljon suuria päätöksiä.
Sen sijaan se viittaa vapaaehtoisiin päästötavoitteisiin, jotka maailman maat ovat sisällyttäneet Pariisin sopimukseen. Tavoitteita kiristetään säännöllisesti, kuten monet maat ovat tehneet viimeisen vuoden aikana.
Kaiken kaikkiaan tämä on nostanut kunnianhimoa - mutta ei tarpeeksi estääkseen maailmaa tavoittelemasta 2,7 asteen lämpenemistä.
Lähde: NTB
Kuva: (AP Photo/Alberto Pezzali)
