Norjan tilastokeskuksen mukaan maahanmuuttajia työskentelee enemmän huonopalkkaisissa töissä, kuten siivooja- ja auttajissa muuhun väestöön verrattuna. Maahanmuuttajat pysyvät myös todennäköisemmin näissä ammateissa pitkiä vuosia. Vuonna 2021 maahanmuuttajista noin 13 % työskenteli siivoojina ja auttajina, kun muusta väestöstä alle 3 %. Tiedot koskevat Norjassa asuvia 20–66-vuotiaita työntekijöitä.
Lue myös: Vierailemme Norjassa - Besseggen on nyt kansallinen turistireitti
Vuonna 2020 siivoojana ja auttajina työskenteli noin 56 000 maahanmuuttajaa. Heistä 2021 prosenttia harjoitti edelleen samaa ammattia vuonna 87.
Vuonna 2022 siivoojan keskimääräinen kuukausipalkka ja tukihenkilöstö oli 38 000 Norjan kruunua, mikä on lähes 16 000 Norjan kruunua vähemmän kuin kaikkien ammattien keskiarvo. Puhumme bruttomääristä. Noin kolme neljästä näiden ammattien työntekijästä ansaitsi alle 40 000 Norjan kruunua kuukaudessa. Kaikista ammateista joka neljännen työntekijän palkka oli alle 40 000 Norjan kruunua.
Harvempi maahanmuuttaja siirtyy korkeapalkkaisiin töihin. Vain 1,5 % vuonna 2020 siivoojana ja auttajina työskentelevistä maahanmuuttajista siirtyi akateemisiin ja johtamisammatteihin myöhemmin, kun vastaava luku muusta väestöstä oli 4,1 %. Maahanmuuttajien ja muun väestön välinen kuilu on pienempi palvelu- ja teollisuusammateissa. Akateemisissa ja johdon ammateissa sekä palvelu- ja valmistusammateissa palkkataso on korkeampi kuin siivous- ja tukitehtävissä, mutta näiden kolmen ammattiryhmän välillä on merkittäviä eroja ansioissa.
Monet maahanmuuttajat työskentelevät samoissa ammateissa monta vuotta. Vuonna 2007 siivoojana ja auttajina toimivista maahanmuuttajista 45 % teki samaa työtä vielä vuonna 2021, kun vastaava luku muusta väestöstä oli 29 %. Uramuutokset ovat suurimmat alkuvuosina ja muuttuvat sitten suhteellisen pienemmiksi. Myös ikäryhmien välillä on suuri ero. Nuoret maahanmuuttajat vaihtavat ammattia useammin kuin vanhemmat maahanmuuttajat.
Norjan väestönkasvu jää huomattavasti hitaammaksi
Norjan tilastokeskuksen esittämät uudet kansalliset tilastoennusteet osoittavat, että Norjan väestön ennustetaan kasvavan nykyisestä 5,4 miljoonasta 6,1 miljoonaan vuonna 2060 ja 6,2 miljoonaan vuonna 2100.
Norjan tilastokeskuksen väestötieteilijä Ane Tømmeråsin mukaan Norjan väestönkasvu on tulevaisuudessa paljon hitaampaa kuin mitä olemme nähneet viime vuosikymmeninä.
Väestönkasvu tapahtuu, kun syntyneiden määrä ylittää kuolleiden määrän ja kun maahan saapuu enemmän maahanmuuttajia kuin lähtee maasta. Suuri nettomaahanmuutto, erityisesti 2010-luvulla, on myötävaikuttanut korkeaan väestönkasvuun Norjassa huolimatta siitä, että ylimääräinen syntyvyys on vähentynyt samana ajanjaksona.
Maahanmuutto tulee olemaan merkittävä tekijä väestönkasvussa
– Väestönkasvun ylläpitämiseksi odotamme, että maahanmuutto on jatkossakin merkittävä tekijä, mutta se ei ole enää niin voimakasta kuin ennen, Ane Tømmerås sanoo.
Ennusteiden mukaan nettomaahanmuutto kasvaa hieman lähivuosina lähinnä Ukrainan konfliktin vuoksi ja laskee sitten pitkän aikavälin trendiksi, noin 11 12-XNUMX XNUMX vuodessa.
– Ennustamme, että vuoteen 2050 mennessä kuolleiden määrä ylittää syntyneiden määrän vuodessa, ja silloin maahanmuutto on pääosin vastuussa väestön lisäkasvusta, lisää Ane Tømmerås.
Norjan Tilastokeskus laatii väestöennusteita sekä kansallisella että alueellisella tasolla ottaen huomioon yksittäisten läänien ja kuntien väestökehityksen. Alueennusteet ovat saatavilla Tilastokeskuksen verkkosivuilla.
Tykkää meistä Facebookissa ja jaa julkaisumme muiden kanssa. Kiitos.
Lähde: Norjan tilastokeskus
Lue myös: Korot taas nousevat ensi viikolla?
