Norges Bankin rahapolitiikka- ja rahoitusvakausvaliokunta päätti kokouksessaan 20. syyskuuta nostaa peruskorkoa 4,0:sta 4,25 prosenttiin.
– Se, tarvitaanko korkoja edelleen nostamaan, riippuu talouskehityksestä. Todennäköisesti nostetaan pääasia uudelleen korko, todennäköisimmin joulukuussa, sanoo keskuspankin pääjohtaja Ida Wolden Bache.
Hintainflaatio on korkea ja selvästi yli 2 prosentin tavoitteen. Jatkuvasti korkealla hintojen nousulla on suuria kustannuksia yhteiskunnalle. Komissio katsoo, että hieman korkeampi korko on tarpeen hintadynamiikan saattamiseksi tavoitetasolle kohtuullisessa ajassa.
Lue myös: Vaalit 2023 – Piirin vaalilautakunnat Norjassa
Prime-korko pysyy 4,5 prosentin tuntumassa koko ensi vuoden
Norjan talouden kasvu on hidastunut, mutta työmarkkinat ovat edelleen kireät. Yritysten kustannukset ovat nousseet merkittävästi viime vuosina ja palkkakustannusten on ennustettu nousevan aiemmin arvioitua enemmän. Tämä auttaa pitämään hintojen nousun tulevaisuudessa. Hintojen alentaminen myöhemmin voi osoittautua kalliimmaksi. Toisaalta korkoja on nostettu merkittävästi lyhyessä ajassa ja rahapolitiikka vaikuttaa nyt talouteen. Komissio ei halua nostaa korkoja enempää kuin on tarpeen korkeiden hinnankorotusten voittamiseksi.
Korkoennustetta on tarkistettu hieman ylöspäin rahapolitiikkaraporttiin nro 2/23 verrattuna, ja se osoittaa ohjauskoron pysyvän noin 4,5 prosentissa koko ensi vuoden.
– Todennäköisesti korot tulee pitää vakaana pidemmän aikaa, keskuspankin pääjohtaja Ida Wolden Bache sanoo.
Talouskehityksestä ja korkojen alhaisuudesta vallitsee epävarmuus. Jos paine taloudessa jatkuu tai kruunu on odotettua heikompi, hintainflaatio voi pysyä korkeana pidempään kuin tällä hetkellä odotamme. Silloin olemme valmiita nostamaan korkoja enemmän kuin tällä hetkellä arvioimme. Jos koemme Norjan talouden voimakkaamman hidastumisen tai inflaatio hidastuu nopeammin, korkotaso voi olla alhaisempi kuin tällä hetkellä oletamme.
Tykkää meistä Facebookissa ja jaa julkaisumme muiden kanssa
Lähde: fylke Innlandet
