Ipsos teki kyselyn maahanmuuttajien luottamustasosta lapsi- ja tasa-arvoministeriöön (Barnevernet). Tulokset julkaistiin 12. huhtikuuta. Ne osoittavat, että puolalainen diaspora, joka on suurin ulkomaalaisten ryhmä, osoittaa alhaisinta luottamusta tähän instituutioon. Muilla maahanmuuttajaryhmillä tilanne on hieman parempi.
Laajempi tutkimus
Vaikka lapsi- ja tasa-arvoministeriön tarkoituksena olikin mitata tasoa luottamus tähän laitokseen maahanmuuttajien keskuudessa saatiin myös muita tilastotietoja Norjan kansallisista vähemmistöistä. Kyselylomakkeeseen piti täyttää valtakunnalliseen nykytilanteeseen liittyvät kohdat, joiden avulla pystyttiin määrittämään työttömyysaste eri ryhmien kesken. Lisäksi vastaukset voitiin antaa äidinkielellä tai norjalla, mikä osoitti tiedon tasoa ja kykyä käyttää jälkimmäistä.
Puolalaiset luottavat vähiten
Kyselyn tulokset osoittavat selvästi - vain 28 prosenttia puolalaisista ilmoitti luottavansa Barnevernetiin. Somalien kohdalla tilanne on hieman parempi, mutta myös heistä vain 30 prosenttia ilmoitti luottavansa tähän instituutioon. Paljon useammat irakilaiset ja pakistanilaiset ilmoittivat luottamuksensa - 40 prosenttia ihmisistä ilmoitti luottavansa tähän instituutioon. Yli puolet vietnamilaisista puolestaan arvioi Barnevernetiä positiivisesti. Sillä on kuitenkin paras maine bosnialaisten keskuudessa - jopa 68 prosenttia tämän vähemmistön edustajista ilmoittaa luottavansa lapsi- ja tasa-arvoministeriöön.
Syitä heikkoon luottamukseen
Tutkijat etsivät vastausta myös kysymykseen, miksi Barnevernetillä ei ole suurta luottamusta joidenkin vähemmistöjen keskuudessa. Puolalaisten tapauksessa yksi syy voi olla se, että he ovat oleskelleet Norjassa maahanmuuttajina suhteellisen lyhyen aikaa. On arvioitu, että puolalainen diaspora alkoi muodostua kuningaskunnassa vasta noin 7,5 vuotta sitten. Vertailun vuoksi vietnamilaiset ovat olleet siellä 25 vuotta.
Huono kielitaito
Lyhyt oleskelu liittyy myös norjan kielen huonoon osaamiseen. Tästä kertoo se, että 70 prosenttia Puolalaiset halusivat vastata kyselyyn omalla äidinkielellään, ja 8/10 ilmoitti ongelmia norjan kielen oppimisessa. Sen heikko tietämys voi johtaa puolalaisten huonoon tietoisuuteen Barnevernetin toiminnan osaamisesta ja periaatteista. Kuten Internetin käyttäjät huomauttavat, on olemassa monia kaupunkien legendoja tämän laitoksen perusteettomista lasten poistamisesta. On kuitenkin syytä mainita, että niillä ei ole juurikaan tekemistä totuuden kanssa. Puolalaisten epäluottamus voi johtua myös siitä, että käsitys lapsi- ja tasa-arvoministeriön toiminnasta on heille täysin uusi.
Apua – Barnevernetin päätarkoitus
Barnevernetin edustajat ovat tietoisia tämän laitoksen ympärillä syntyneistä kiistoista ja myyteistä. Sen työntekijät kuitenkin ilmoittavat haluavansa aina auttaa toimenpiteiden aikana. Heidän tarkoituksenaan ei ole hajottaa perheitä, vaikka yleisesti väitetään toisin. Tästä syystä perustettiin "Ethnic Barnevernet" -aloite. Sen tavoitteena on lämmittää maahanmuuttajayhteiskunnan ja instituution välistä suhdetta.
