Rahoitusmarkkina-analyytikot hierovat silmiään ihmeissään sen jälkeen, kun Norjan keskuspankki Norges Bank nosti korkoja (Norw. styringsrente) 0,75 prosentin tasolle. Laitos selittää päätöstään Norjan talouden parantuneella taloustilanteella sekä parantuneella työmarkkinatilanteella. Syynä hän mainitsee myös norjalaisten kasvavan velan.
Suurin nousu 7 vuoteen
Norges Bank on päättänyt nostaa korkoja ensimmäistä kertaa vuoden 2011 jälkeen. Niin kaukana styringsrente värähteli ennätyksellisen alhaisella tasolla 0,5 %. Tämä tapahtuma aiheutti markkina-analyytikoissa yllätysvyöryn. Kjetil Olsen, Nordean pääanalyytikko, myönsi E24.no:n haastattelussa, ettei hän odottanut tällaista toimintaa keskuspankilta. Olemme tehtävän edessä muutoksia ennusteihimme", Olsen sanoo. "Kuitenkin päätös Norges Bank ei muuta käsitystämme Norjan taloustilanteesta", hän lisää.
Norges Bankin toimitusjohtaja on yllättynyt analyytikoiden reaktiosta
Øystein Olsen myöntää E24.no:n haastattelussa olevansa yllättynyt analyytikoiden reaktioista. Koronnousu seurasi ennätyspitkää ennätysmatalien tasojen ajanjaksoa. Hänen mielestään kaikki makrotaloudelliset tekijät osoittivat, että keskuspankin oli tehtävä tällainen päätös. Varsinkin maan parantuvan taloustilanteen ja korkean öljyn maailmanmarkkinahinnan vuoksi. Myös työllisyyden kasvu maassa on tärkeää.
Lue myös: EKP esitteli uusia euroseteleitä >>>
Ei vain hyvät taloudelliset olosuhteet
Norges Bankin pääjohtaja korosti myös, että palkkojen korotuspäätöksen syynä eivät olleet vain taloudelliset indikaattorit ja positiivinen tieto työmarkkinoilta. Norjalaisten velka on myös keskeinen tekijä. Lisäksi tämän maan asukkailla ei ole raskaita velvoitteita. Kansainvälisen valuuttarahaston tietojen mukaan maailman kulutusvelka on 164 miljardia dollaria, mikä vastaa 225:tä prosenttia koko maailman bruttokansantuotteesta. Øystein Olsen lisää myös, että Norges Bankin päätös kulkee käsi kädessä muiden keskuspankkien päätösten kanssa ympäri maailmaa. Toimenpiteiden tavoitteena on vähentää velkaantumista.
Lisäkorotuksia odotetaan
Øystein Olsen myönsi myös, että tulevina vuosina on odotettavissa lisää koronkorotuksia. Lyhyellä aikavälillä niiden odotetaan nousevan 2 prosenttiin, ja tämä taso on saavutettava vuonna 2021. Hän ilmoitti myös, että vuonna 2019 odotetaan vielä kahta.
Lue myös: Kaksikielisyyden käsikirja on päivitetty >>>
Lainanottajien tuntuvat korotukset
Korkojen nousu on huono uutinen lainanottajille. Varsinkin ne, jotka tekivät sitoumuksensa seitsemän vuotta sitten. Heihin vaikuttaa eniten Norges Bankin päätös. On syytä muistaa, että korkojen taso vaikuttaa suoraan lainan lopullisiin kustannuksiin.
