Vuonna 2020 Norjassa syntyi 53 000 vauvaa. Tämä on 1 500 vähemmän kuin vuotta aiemmin ja 8 800 vähemmän kuin vuonna 2009. Kokonaishedelmällisyysluvuksi (SFT) mitattiin 1,48 lasta naista kohden. Syntyvyysluku 1,48 on alin Norjassa koskaan mitattu, kun se vuonna 1,53 oli 2019. Tämä on SSB Statisticsin tuorein tieto.
– Syntyvyyden lasku on jo yli kymmenen vuotta jatkunut trendi, joten nämä luvut eivät ole yllättäviä. Syntyvyys on laskenut vuodesta 2009, jolloin se oli 1,98, kertoo Espen Andersen Norjan tilastokeskuksesta.
Kokonaishedelmällisyysluku on mitta siitä, kuinka monta lasta hedelmällisessä iässä olevat naiset synnyttävät keskimäärin
Vuoden 2020 syntyvyyden laskua ei voida yhdistää Covid-19-pandemiaan. Suurin osa vauvoista syntyi viime vuonna. Hän syntyi hyvissä ajoin ennen koronavirusrajoitusten voimaantuloa maaliskuussa 2020. Kokonaishedelmällisyysluku on mitta siitä, kuinka monta lasta hedelmällisessä iässä olevilla naisilla on keskimäärin. Huomaa, että tämä on hypoteettinen tavoite.
Kymmenen viime vuoden aikana 20- ja 30-vuotiaiden naisten hedelmällisyysluku on laskenut merkittävästi
– Näemme, että yhä enemmän naisia on 20–30-vuotiaiden ikäluokissa Hän odottaa ensimmäistä lastaan pidempään kuin ennen. Ensiäitien keski-ikä on noussut, kun hedelmällisyys on laskenut, Andersen sanoo.
Myös 30–34-vuotiaiden naisten hedelmällisyys laski, kun taas yli 35-vuotiailla se pysyi vakaana. Vuonna 2020 ensimmäistä kertaa synnyttäneiden äitien keski-ikä oli 29,9 vuotta, isien keski-ikä 32,1 vuotta. Vuoteen 2019 verrattuna kasvua oli 0,1 vuotta sekä äideillä että isillä.
Alle 42 prosentilla naisista oli kaksi lasta ja he muodostavat suurimman ryhmän
Kokonaishedelmällisyyslukua (SFT) käytetään ensisijaisesti syntyvyyden nykyisen kehityksen tarkastelussa. Toisaalta ryhmähedelmällisyys osoittaa esimerkiksi, kuinka monta lasta todellisuudessa syntyi ajassa taaksepäin laskemalla yli 45-vuotiaiden naisten keskimääräinen lapsiluku.
– Vuonna 2020 45 vuotta täyttäneillä naisilla oli keskimäärin 1,96 lasta. Alle 42 prosentilla näistä naisista oli kaksi lasta, ja he muodostavat suurimman ryhmän, Andersen sanoo.
Hedelmällisyys maahanmuuttajanaisten keskuudessa on myös ennätysalhainen
Maahanmuuttajanaisten kokonaissyntyvyysluku oli 1,68 vuonna 2020, kun se vuonna 1,77 oli 2019. Tämä on myös alin tällä ryhmällä mitattu taso. Ilman maahanmuuttajanaisten osallistumista Norjan syntyvyysluku olisi 1,44.
– Maahanmuuttajien syntyvyys on perinteisesti ollut korkeampi kuin muulla väestöllä. Mutta viime vuosina maahanmuuttajanaisten hedelmällisyys on laskenut suunnilleen samaa vauhtia kuin koko väestö, Andersen sanoo.
Maahanmuuttajanaisten hedelmällisyys vaihtelee myös sen mukaan, mistä maahanmuuttajat ovat kotoisin. Perinteisesti Afrikkalaisnaisilla oli korkein SFT maahanmuuttajanaisista Norjassa. Valitettavasti myös tämä suhde on heikentynyt viime vuosina. Vuonna 2020 SFT:ksi Afrikasta muuttaville naisille mitattiin 2,20, mikä on 0,20 vähemmän kuin vuonna 2019.
– Korkein syntyvyys on Rogalandissa ja alhaisin Oslossa
Rogalandissa oli korkein hedelmällisyys vuonna 2020, 1,64 lasta naista kohden. Viime vuosina syntyvyys oli alhaisin Oslossa, joka myös vuonna 2020 oli 1,38. Tämä ei kuitenkaan ole alhaisin Oslossa mitattu taso: vuonna 1983 SFT Oslossa oli 1,34. Myös kahdessa pohjoisimmassa maakunnassa syntyvyys oli alhainen. Viime vuonna Finnmarkissa ja Tromssassa ja Nordlandissa syntyvyysluvuksi arvioitiin 1,41 lasta naista kohden.
Myös naapurimaissa syntyvyys on laskenut
Norjassa havaitsemamme hedelmällisyyden lasku ei ole erityisen norjalainen ilmiö. Myös Ruotsissa ja Suomessa syntyvyys on laskenut selvästi viime vuosina, kun taas Tanskassa se on ollut hieman vaihtelevampaa. Näistä neljästä Pohjoismaasta korkein syntyvyys oli Ruotsissa, jossa syntyi 1,66 lasta ja Tanskassa 1,67 lasta naista kohden vuonna 2020. SFT on ylivoimaisesti alhaisin Suomessa, 1,37. Vuonna 2020 Suomessa oli kuitenkin lievää nousua, a ero Suomen ja Norjan välillä on nyt pienempi.
