Mistä Norja saa sähkönsä? Kuinka suuri osa Norjassa käytetystä sähköstä tuotetaan muualla? Ja uusi sähköntuonnin ennätys.
Laskelmat osoittavat, että Norjassa käytetty sähkö tulee pääosin uusiutuvista energialähteistä. Tämä tarkoittaa, että sähkönkulutuksesta aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt ovat alhaiset. Samalla Norja on kiinteästi sidoksissa eurooppalaiseen sähköjärjestelmään, joten osa maassa kulutetusta sähköstä voidaan tuottaa muualla ja eri tuotantotekniikoilla.
Norjalla on kaksinkertainen rooli öljyn ja kaasun tuottajana ja samalla ilmastoystävällisten ratkaisujen liikkeellepaneva voima
Tärkeimmät energialähteet muinaisina aikoina olivat puu, turve ja tuuli, jota seurasivat paikallisesti vesivoima ja tuontikivihiili. 70-luvun alusta maalle oli ominaista vesivoiman kehittäminen energiaintensiiviselle teollisuudelle, ja öljyn ja kaasun talteenotto aloitettiin 87-luvulla. Norjalla on kaksinkertainen rooli merkittävänä öljyn ja kaasun tuottajana, ja se on myös ilmastoystävällisten energiaratkaisujen liikkeellepaneva voima ympäri maailmaa. Norjassa sähköä tuotetaan pääosin vesivoimalaitoksilla, joiden osuus kokonaistuotannosta on noin XNUMX prosenttia. Toisella sijalla on virta, joka tulee tuulivoimala, se on noin 6 prosenttia.
Uusi sähköntuonnin ennätys yhdessä tunnissa
Maanantaina 3.00. huhtikuuta kello 4.00–5 Norjaan tuotiin 6 004 000 kilowattituntia eli 6004 XNUMX megawattituntia. Tämä on uusi sähköntuonnin ennätys tunnissa. Sitä tuotiin pääasiassa Ruotsista, Tanskasta ja Saksasta.
Ruotsi on maa, jolla on suurimmat mahdollisuudet viedä sähköä Norjaan
Ruotsi on maa, jolla on parhaat mahdollisuudet viedä sähköä Norjaan, ja maa, joka lähetti eniten sähköä rajojen yli kyseisen tunnin aikana, 3354 1400 megawattia (MWh). Liitännöissä Euroopan sähköjärjestelmään käytettävissä oleva teho käytettiin täysimääräisesti, ja tuonti Saksasta oli 1089 XNUMX MWh ja Tanskasta XNUMX XNUMX MWh. Siksi käytännössä ei ole mahdollista seurata, mistä pistorasiaan syötetty sähkö tulee.
Korkea tuulienergian tuotanto ja alhainen kulutus ovat johtaneet negatiivisiin energiahintoihin Saksassa
Korkea tuulienergian tuotanto ja alhainen kulutus ovat johtaneet *negatiivisiin hintoihin Saksassa ja Jyllannissa Tanskassa. Tuontiennätyksen tekotunti maksoi molemmissa paikoissa -29,98 euroa megawattitunnilta. Etelä-Ruotsissa hinnat olivat myös hieman negatiiviset. Ei kovin korkea hinnat tapahtuivat myös Etelä-Norjassa – 14,99 euroa/MWh, mikä vastaa noin 15 äyriä/kilowattitunti.
– Toimme halpaa tuulienergiaa naapurimaista ja Saksasta. Tuossa tunnissa lähes neljä kymmenestä Norjassa kulutetusta kilowattitunnista tuotettiin muissa maissa, sanoo Statnettin varatoimitusjohtaja Gunnar G. Løvås.
Edellinen sähköntuonnin huippu oli joulupäivänä 2018, jolloin tuotiin 5978 XNUMX MWh.
*negatiiviset energiahinnat: tukkumarkkinoilla monissa Euroopan maissa sähköä myydään usein ns hinnat negatiivinen. Näin tapahtuu, kun ylitarjonta on suuri ja energiantuottajat ovat valmiita maksamaan ylimääräistä sen vastaanottamisesta.
