Hieman yli kolmannes (34,5 %) valtion budjetista menee tällä hetkellä sosiaaliturvaan. Tämän osuuden laskun jälkeen vuosina 2012–2022 odotetaan kasvua sekä tänä että ensi vuonna. Yhä suurempi osa arvosta suunnataan myös sosiaaliturvan rahoitukseen vuoteen 2032 saakka. Tämä johtuu muun muassa siitä, että hän odottaa nyt enemmän sairauspoissaoloja. Myös useampien ihmisten odotetaan hakevan etuuksia "arbeidsavklaringspenger (AAP)".
Lue myös: Norjan öljyn historia 5 minuutissa
Sosiaaliturva maksaa 717 miljardia dollaria vuonna 2032
Kansanvakuutuskulut kattavat useimmat NAV-etuudet. Lisäksi mukana ovat kulut lääkkeistä, ilmaiskorttiohjelmasta ja muista Norjan terveysviraston hallinnoimista terveyspalveluista. Vuonna 2022 menot olivat 624 miljardia Norjan kruunua verrattuna vuoteen 2024, mikä on 92 miljardia Norjan kruunua enemmän kuin vuonna 2012. Menojen odotetaan kasvavan vielä 92 miljardilla Norjan kruunulla 717 miljardiin Norjan kruunuun vuoteen 2032 mennessä.
Enemmän osallistumista sosiaaliturvan arvon luomiseen
Sosiaaliturvamenojen osuuden Manner-Norjan bruttokansantuotteesta (BKT) odotetaan kasvavan vuoden 15,8 2022 prosentista 17,4 prosenttiin vuonna 2032. Tämä tarkoittaa, että sosiaaliturvan rahoitukseen tulisi suunnata suurempi osuus arvonluonnista.
– Sen havainnollistamiseksi, mitä tämä voisi tarkoittaa, laskimme, millaista olisi, jos koko korotus rahoitettaisiin korotetuilla veroilla. Tämä edellyttää jokaisen veronmaksajan maksavan lisäveroa 14 000 Norjan kruunua vuodessa, sanoo NAV-divisioonan johtaja Ole Christian Lien.
Enemmän sairauspoissaoloja ja enemmän ihmisiä, jotka käyttävät AAP-etuuksia
Eläkemenojen kasvu on suurin syy sosiaaliturvamenojen kasvuun. Siksi sen odotetaan nousevan 2032 miljardiin Norjan kruunuun vuoteen 59 mennessä. Eläkeuudistus kuitenkin hidastaa kasvua ja tuo 31 miljardin Norjan kruunun säästöjä vuoteen 2032 mennessä.
Aloja, joiden odotetaan kasvavan tulevaisuudessa enemmän kuin viimeisen kymmenen vuoden aikana, ovat erityisesti lääkkeet ja muut terveyspalvelut (mukaan lukien ilmainen korttiohjelma), sairauspäivärahat, irtisanomisetuudet ja apuvälineet.
Lääke-, terveydenhuolto- ja apuvälinemenojen voimakas kasvu johtuu ikääntyneiden lisääntymisestä. Lääkkeiden osalta kasvu johtuu myös uusien ja kalliimpien lääkkeiden ilmestymisestä.
Lue myös: Harjoittelupaikan löytämisen pitäisi olla helpompaa
Sairauspoissaolo ei ole koronapandemian jälkeen vähentynyt, vaan lisääntyy edelleen
– Tällä hetkellä uskomme sairauspoissaolojen ja sairauspäivärahakustannusten vakiintuvan hieman korkeammalle tasolle kuin ennen pandemiaa, Lien sanoo.
Vuoteen 2019 asti AAP-etuuksia saavien määrä oli laskussa. Myöhemmin lasku kääntyi nousuun. Tämä johtuu siitä, että ohjelmaan tulee aiempaa enemmän ihmisiä, mikä johtuu muun muassa lisääntyneestä sairauspoissaolosta sekä siitä, että monet ovat ohjelmassa aiempaa pidempään. Tämä johtuu todennäköisesti koronaviruspandemian seurauksista, ja vuonna 2022 tehdyt säädösmuutokset helpottivat ohjelman jatkamista 3 vuoden jälkeen.
– Positiivista on, että AAP-saajilla on riittävästi aikaa palata töihin, jos mahdollista. Mutta huolestuttavaa on myös se, että yhä useammat ihmiset ovat työttömiä terveysongelmien vuoksi, Lien sanoo.
Tykkää meistä Facebookissa ja jaa julkaisumme muiden kanssa
Lähde: NAV
Lue myös: Nyt voit varata PESEL-numerosi
