Puolan itsenäisyyden 100-vuotisjuhla on erinomainen tilaisuus muistella polkuamme vapauteen. Vuosina 1772-1795 silloin Puolan ja Liettuan kansainyhteisö jaettiin kokonaan, mikä puolestaan pyyhki kotimaamme Euroopan kartalta 123 vuodeksi.
Puolan jako – miten se tapahtui?
Tänä vuonna Puolan itsenäisyyden 100-vuotisjuhlaa edeltää vuosien taistelu vapauden puolesta. Se menetettiin jakamisen seurauksena, jonka virallinen alkuperä oli maan kyvyttömyys toteuttaa sotilaallisen voimansa vahvistamiseen tähtääviä uudistuksia. Huolimatta siitä, että Puolan ja Liettuan kansainyhteisöllä oli riittävä taloudellinen potentiaali, ei ollut mahdollista toteuttaa verotuksellisia ja poliittisia muutoksia. Valtiollisuuden moitteettoman toiminnan varmistamiseksi aatelistoa ja papistoa koskevat verot oli verotettava ja poistettava liberum veto ja maaorjuutta.
Targowican konfederaatio
Znaczącą rolę w zablokowaniu reform kraju odegrała zdrada części magnatów, szlachty oraz wyższego duchowieństwa w ramach konfederacji targowickiej. Spisek ten zawiązano w nocy z 18. na 19. maja 1792 roku w Targowicy. Hasłem przewodnim była “uhanalaisen vapauden puolustaminen” Nelivuotisen Sejmin toimien ja 3. toukokuuta hyväksytyn perustuslain seurauksena, jota pidettiin kansallispetoksena. Ei ole merkityksetöntä, että Targowican liitto solmittiin sopimuksella Venäjän keisarinna Katariina II Suuren kanssa.
Lue myös: Puolan itsenäisyyden 100-vuotisjuhla – Norjan ylämaan asukkaat >>>
Puolan ja Venäjän välinen sota 1792
Puolan magnaatit eivät halunneet alistua nelivuotisen sejmin hyväksymille uudistuksille, jotka rajoittivat merkittävästi tämän yhteiskuntaryhmän oikeuksia. Joten he pyysivät Katariina II:lta apua, mikä johti Venäjän joukkojen saapumiseen Puolan maihin. Huolimatta siitä, että Fr. Józef Poniatowski ja kenraali Tadeusz Kościuszko voittivat Zieleńcessä ja Dubiniecissä, Venäjän joukot saavuttivat Veikselin. Tämä sai Puolan kuninkaan liittymään Targowican konfederaatioon. Taistelut päättyivät 25. heinäkuuta 1792 Stanisław August Poniatowskin käskystä. Tämän seurauksena Targowican asukkaat ottivat haltuunsa kaikki voivodikunnat ja näin likvidoivat nelivuotisen sejmin ruumiit.
Vaatimukset naapurimaista
Targowican konfederaatio olisi voitu perustaa Katariina II:n Puolan maita kohtaan esittämien vaatimusten seurauksena. Niiden perustana oli Puolan ja Liettuan liittovaltion epävirallinen tunnustus koko Venäjän tsaaritarin arvolle. Tämän ansiosta Katariina II sai myös nimittää itsensä Puolan ja Liettuan liittovaltion järjestelmän takaajaksi. Näiden määräysten mukaisesti Venäjä teki vaatimuksia Puolan kuningaskunnan ja Liettuan suurruhtinaskunnan maihin.
Lue myös: Puolan hymni – tiedätkö todella siitä kaiken? >>>
Merkittävää on myös se, että Primaatti Interrex Aleksander Łubieńskin painostuksen seurauksena Preussin kuninkaan Fredrik II:n arvonimi tunnustettiin epävirallisesti. Jakamisen aikana Preussin hallitsija esitti väitteen, että Itä-Preussi oli aikoinaan ollut kiinteä osa Preussia. Samaan aikaan Itävallan Habsburgit, jotka toimivat Unkarin kuninkaina, vaativat Halych-Vladimir Rutheniaa.
Hyökkääjiä oli kolme
Edellä mainitut tekijät vaikuttivat Puolan ja Liettuan kansainyhteisön jakautumiseen. Tämän prosessin ensimmäinen vaihe tapahtui vuonna 1772, ja hyökkääjät olivat Preussi, Venäjä ja Itävalta. Vain Venäjä ja Preussi osallistuivat toiseen jakoon, joka tapahtui vuonna 1793. Puolan kolmas jako tapahtui vuonna 1795, ja Puolan maat valtasivat jälleen Preussi, Venäjä ja Itävalta. Tämä merkitsi kotimaamme itsenäisyyden loppua.
Lähde: Wikimedia Commons.
Kaikki maat eivät tunnustaneet osioita
On syytä korostaa, että periaatteessa kaikki Euroopan maat tuolloin tunnustivat Puolan jakamisen. Poikkeuksena oli Ottomaanien valtakunta, joka ei koskaan tunnustanut Puolan ja Liettuan kansainyhteisön purkamista jakamisen seurauksena. Silloin oli legenda, jota turkkilaiset sanoivat “poseł Lechistanu jeszcze nie przybył” jokaisen suurlähettiläiden ja diplomaattien esittelyn yhteydessä.
Lue myös: 303 Squadron elokuvateattereissa >>>
Puolan itsenäisyyden 100 vuotta - Kościuszkon kansannousu
On syytä korostaa, että puolalaiset eivät ole koskaan hyväksyneet ajatusta oman maansa menettämisestä. Jo ennen kolmatta jakoa, 12. maaliskuuta, heinäkuuta 1794, puhkesi Kościuszkon kapina. Se oli puolalainen kansannousu Venäjää ja Preussia vastaan. Kansannousua edeltävä salaliitto syntyi ulkomailla joulukuussa 1792, ja sen pääkeskus oli Saksi (Dresden ja Leipzig). Tärkeimmät sopimuksen tehneet henkilöt olivat Hugo Kołłątaj, Ignacy Potocki ja Tadeusz Koścuszko. Virallisesti kapina päättyi epäonnistumiseen 16. marraskuuta 1794, mutta taistelut Kujawyssa ja Suur-Puolassa jatkuivat joulukuuhun asti.
Kuva: Kościuszko lähellä Racławicea
Napoleon Bonaparte ja itsenäisyyden korvike
Vuosina 1807-1815 perustettiin Varsovan herttuakunta, mutta se pysyi riippuvaisena Ranskan valtakunnasta. Napoleon Bonaparte ei voinut tehdä Puolasta itsenäistä maata, koska kuningas Stanisław August Poniatowski luopui kruunusta keisarinna Katariina II:n hyväksi 25. marraskuuta 1795. Siten Venäjästä tuli Puolan kruunun tallettaja, eikä Ranskan keisari voinut ilman sen suostumusta perustaa itsenäistä Puolan valtiota. Hän teki tämän vasta vuonna 1812 ja perusti Puolan kuningaskunnan yleisen liiton ja julisti siten sodan Venäjälle. Puolan poliittisen vapauden korvike hajotettiin vuonna 1815 Wienin kongressin toimesta, mikä oli suora seuraus Napoleon Bonaparten tappiosta vuonna 1812.
Lue myös: Varsovan kansannousu - siitä on kulunut 74 vuotta >>>
Varsovan herttuakunta, kuva: Wikimedia Commons.
Puolan itsenäisyyden 100. vuosipäivä – tie vapauteen
Napoleonin tappio ja menetetyt toivot itsenäisyydestä eivät heikentäneet puolalaisten moraalia. Tästä todistavat yhteensä 7 kansallista vapautuskapinaa, jotka tapahtuivat Puolan vallankumoukseen saakka vuonna 1905. Nämä olivat seuraavat tapahtumat:
- Suur-Puolan kansannousu vuonna 1906,
- Marraskuun kansannousu vuosina 1830-1831,
- Krakovan kansannousu vuonna 1846,
- Kansakuntien kevät vuonna 1848,
- Suur-Puolan kansannousu vuonna 1848,
- Tammikuun kansannousu vuosina 1863-1864,
- Trans-Baikalin kapina vuonna 1866.
Puolan vallankumous vuonna 1905
Puolan vallankumous vuonna 1905 oli erittäin tärkeä. Se puhkesi teollisuuskeskusten kireän tilanteen seurauksena, joka johtui huonontuneista työoloista, sekä Venäjän ja Japanin välisen sodan epäonnistumisista, joita pidettiin häpeänä. Kaikki alkoi 15. tammikuuta 1905, jolloin PPS ja SKDPiL kutsuivat yli 400 1905 ihmistä lakkoon. työntekijät. Vuosina 1906-6991 syttyi yhteensä 1,3 XNUMX lakkoa, joissa oli mukana XNUMX miljoonaa työntekijää.
Verinen sunnuntai vuonna 1905, maalaus Wojciech Kossak.
Vallankumouksen edut
Vuoden 1905 vallankumouksen ensimmäiset vaikutukset tulivat nopeasti, saman vuoden huhtikuussa. Lakkojen seurauksena Venäjän tsaari suostui myönnytyksiin. Siellä oli mahdollisuus luoda puolalaisia järjestöjä Venäjän vallan alaisuudessa, minkä seurauksena syntyivät instituutiot, kuten Polska Macierz Szkolna ja Osuuskuntien yhdistys. Myös sensuuria kevennettiin, uskonnonvapaus vahvistettiin ja puolan kielen käyttö kunnallisvirastoissa sallittiin. Päätökset rikottiin hyvin nopeasti, vuosina 1906-1907. Puolalaiset menettivät kaikki etuoikeutensa, ja Venäjän vallan alaiset elinolosuhteet heikkenivät jälleen.
Lue myös: Mossin puolalainen koulu rekrytoi >>>
Puola itsenäistyi takaisin
Puolalaiset joutuivat odottamaan 11. marraskuuta 1918 vapaata ja suvereenia valtiota. Ensimmäiset merkit tulevasta vapaudesta olivat ilmoitus 6. marraskuuta 1915 Puolan kuningaskunnan perustamisesta Preussin ja Itävalta-Unkarin toimesta. Tämän poliittisen kokonaisuuden luominen toteutui lokakuussa 1917, kun Saksan ja Itävallan miehitysviranomaiset perustivat puolalaiset viranomaiset kuningaskuntaan.
Puola itsenäistyi muodollisesti Venäjästä vasta 29. maaliskuuta 1918 keskusvaltojen ja bolshevikkihallituksen välisen rauhansopimuksen voimaantulon seurauksena. Venäjän hallitus. Virallisesti itsenäisen Puolan valtion perustamispäivä on 11. marraskuuta 1918 - silloin Saksa antautui virallisesti ensimmäisessä maailmansodassa ja Yhdysvaltain presidentin Thomas Woodrow Wilsonin rauhansuunnitelma astui voimaan. On syytä korostaa, että hänen ehdottamissaan ratkaisuissa otettiin huomioon itsenäinen Puolan valtio, joka siitä lähtien tunnettiin nimellä toinen Puolan tasavalta.
Puolan itsenäisyyden 100 vuotta
Toisen Puolan tasavallan poliittisen järjestelmän luominen ja muodostuminen oli vasta täysin suvereenin ja itsenäisen valtion alkua. He kuitenkin sallivat itsenäisyyden naapurimaista ja lopulta Puolan viranomaiset saattoivat edustaa heidän etujaan kansainvälisellä areenalla. Puolan itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuotta edeltää toisen maailmansodan aikainen miehityskausi ja kommunistisen järjestelmän voimaantulo, joka lakkautettiin virallisesti vuonna 1989. Tämä on tarina, joka kannattaa tietää, jotta voimme täysin arvostaa vapautta, jota meillä ei ollut vuosina 1795-1918.
