Norjan oikeus- ja hätävalmiusministeriö lähettää tänään ehdotuksen ulkonaliikkumiskiellon käyttöönotosta neuvoteltavaksi.
Oikeus- ja valmiusministeriö lähettää tänään lausuntokierrokselle esityksen infektiolain muuttamisesta. Ehdotuksessa täsmennetään, milloin voi olla tarkoituksenmukaista ottaa käyttöön ns ulkonaliikkumiskielto as valvontakeinoja infektiot. Hakemus on laadittu yhdessä terveysministeriön ja Terveydenhuolto.
Viime vuonna täytäntöönpano oli tarpeen useita erilaisia toimenpiteitäinfektion leviämisen rajoittamiseksi. Kokemus Norjasta, mutta ei vain muista maista, osoittaa, että tilanne voi muuttua nopeasti.
Vältämme dramaattisimmat päätökset Norjassa
– Olemme onneksi toistaiseksi välttäneet Norjan dramaattisimmat päätökset, kuten yritysmaailman täydellisen sulkemisen ja ulkonaliikkumiskielto. Monet Euroopan maat ovat ottaneet käyttöön tällaisia toimenpiteitä. Toivon vilpittömästi, ettei näin tapahdu Norjassa. Mutta jos se tulee tarpeelliseksi, on tärkeää, että meillä on tarvitsemamme työkalut. sanoo oikeusministeri ja kriisinhallinta Monica Mæland.
Ulkonaliikkumiskieltoihin ei suoraan liity säännöstä
lakia tartuntataudit mahdollistavat tarvittaessa sosiaalisen sulkemisen. Tietyin edellytyksin voidaan ottaa käyttöön myös liikkumiskielto, eli talosta ulostulokielto. Mitään suoraan ulkonaliikkumiskieltoon liittyvää säännöstä ei kuitenkaan ole. Kuulemiseen lähetetyllä ehdotuksella pyritään selkeyttämään oikeusperusta tällaisen toimenpiteen osalta varmistaen samalla, että parlamentti osallistuu täysimääräisesti.
Ulkonaliikkumiskieltoehdotuksen sisältö
Ehdotus antaa hallitukselle valtuudet kieltää paikat, joissa ihmiset saavat oleskella, mutta vain erittäin tiukoissa rajoissa tartunnan estämiseksi tai estämiseksi Covid-19. Ulkonaliikkumiskielto voidaan määrätä vain, jos se on ehdottoman välttämätöntä kansanterveyden varmistamiseksi ja sen on täytettävä kaikki yleiset vaatimukset Infektiotorjuntalaki. Sen tekeminen kestää kauan tiukka toimenpide tulee olemaan tarpeen.
Lisäksi ulkonaliikkumiskiellon on pysyttävä kansainvälisen oikeuden puitteissa ja velvoitteiden puitteissa. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että ulkonaliikkumiskielto ei voi olla tarpeen laajemmalla maantieteellisellä alueella, mutta se ei voi olla voimassa pitkään.
– Koska ulkonaliikkumiskielto on erittäin raskas, sitä sovelletaan vain äärimmäisissä tilanteissa, kun muut toimenpiteet eivät riitä. Tästä ollaan nyt kuitenkin kaukana, Mæland korostaa ja lisää:– Jos ulkonaliikkumiskielto olisi nyt ehdottoman välttämätön, se olisi helpointa kuvitella pienelle alueelle maata ja vain osaksi vuorokautta.
Esityksen mukaan ulkonaliikkumiskielto voidaan ottaa käyttöön enintään 21 päiväksi, ja sitä voidaan jatkaa 14 päivällä. Ehdotuksessa täsmennetään, että ulkonaliikkumiskielto ei saisi rajoittaa ihmissuhteiden vähimmäismäärää. Sen tulisi tarjota kriittisiä ja tärkeitä sosiaalisia toimintoja ja hoitoa lapsille ja muille haavoittuville ryhmille. Sovellettavat ehdot ja poikkeukset tulee määritellä tarkemmin asetuksissa.
Suhteet Stortingiin (Stortinget – Norjan kuningaskunnan yksikamarinen parlamentti)
Jos ulkonaliikkumiskielto sääntöön tulee, siitä tulee välittömästi ilmoittaa Stortingille. Stortingin pitäisi sitten saada yksityiskohtainen perustelu, joka sisältää tiedot ulkonaliikkumiskiellon asettamisesta. Pakollinen asiantuntijan toimesta tartuntakontrolli ja miksi se on ehdottoman välttämätöntä ja oikeasuhteista. Tämä tarkoittaa, että on selitettävä, miksi vaihtoehtoiset ja vähemmän invasiiviset toimenpiteet eivät riitä. On myös perusteltava, missä määrin ulkonaliikkumiskielto määrätään. Muun muassa maantieteellisestä laajuudesta johtuen, kesto päivinä, milloin tiettynä päivänä ja mitä poikkeuksia on säädetty. Syiden tulee olla julkisia.
Storting voi kumota asetuksen kokonaan tai osittain seitsemän päivän kuluessa.
– Jos rajoitamme ihmisten liikkumisvapautta ulkonaliikkumiskiellolla, meillä on oltava laaja demokraattinen valvonta. Siksi ehdotamme, että Storting pidetään täysin ajan tasalla ja että Storting voi kumota määräykset kokonaan tai osittain seitsemän päivän kuluessa. Hän on oikeus- ja kriisinhallintaministeri Monica Mæland.
Hakemus lähetetään parhaillaan laajalle julkiset kuulemiset. Tämä tarkoittaa, että hallitus haluaa vaikuttaa siihen tai tuohon uusi resepti olisi otettava käyttöön ja miten se pitäisi muotoilla. Kun kuulemisesta saatu palaute on saatavilla, se arvioidaan ennen kuin tehdään päätös siitä, lähetetäänkö hakemus Stortingille.
Neuvottelujen määräaika on 31 tammikuu 2021. elokuuta XNUMX
