Historiallinen ja ennätystyö Norja päällä kehittämiseen ja Pomoc humanitaarinen. Tärkeä panos kansainväliseen yhteistyöhön COVID-19:n torjunnassa
Vuonna 2020 Norjan tuki saavutti ennätyskorkean 39,5 miljardin Norjan kruunun, mikä on 1,11 prosenttia bruttokansantulosta.
– Prosenttitavoite on tärkeä tapa motivoida useampia maita osallistumaan aktiivisemmin kehitysapuun, ja on tärkeää varmistaa pitkällä aikavälillä, että saavutamme itsellemme asettamamme tavoitteet. Koska olemme pandemiassa, Norjan panos on tärkeämpi kuin koskaan, sanoo ministeri Dag-Inge Ulstein.
DAC:n kolmestakymmenestä jäsenestä kuusitoista lisäsi tukeaan vuonna 2020
Norjan historiallinen panos esitettiin, kun alustavat tiedot virkamies kehitysyhteistyötä Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö (OECD) on julkaissut vuoden 2020 ODA:n. Esityksestä vastaa OECD:n kehityskomitea (DAC). DAC:n kolmestakymmenestä jäsenestä kuusitoista lisäsi tukeaan vuonna 2020 vuoteen 2019 verrattuna. Norja on OECD:n listalla yksi nopeimmin kasvavista maista.
Emme ole turvassa ennen kuin kaikki ovat turvassa
– Olemme oppineet yhden asian tämän kriisin aikana. Emme ole turvassa ennen kuin kaikki ovat turvassa. Ja vaikka koronapandemia vaikuttaa meihin kaikkiin, se ei koske kaikkia tasapuolisesti. Jälleen kerran, köyhimmät ja haavoittuvimmat kärsivät eniten. Se, että olemme lisänneet kehitysapua tänä vuonna, joka oli kriisivuosi, riippuu siitä, miten antaa suurimman panoksen elämään ihmisiä, jotka ovat kärsineet useista muista kriiseistä pandemian lisäksi, Ulstein sanoo.
Humanitaarinen apu vuonna 2020 meni pääasiassa YK:lle, Punaisen Ristin liikkeelle ja norjalaisille humanitaarisille järjestöille
Kun inflaatio ja valuuttakurssien vaihtelut on otettu huomioon, Norjan tuki kasvoi 8,4 %. vuosina 2019-2020. Tämä lisäys selittyy mm. lisää terveydenhuoltoapua. Muut vuonna 2020 kasvumaat olivat Unkari (+35,8 %), Ruotsi (+17,1 %), Slovakia (+16,3 %), Saksa (+13,7 %), Ranska (+10,9 %) ja Sveitsi (+8,8 %). Suomi (+8,1 prosenttia), Islanti (+7,8 prosenttia) ja Kanada (+7,7 prosenttia. Vuonna 2020 humanitaarista apua 5,5 miljardia Norjan kruunua meni pääasiassa YK:n, Punaisen Ristin ja norjalaisten järjestöjen humanitaariseen apuun Syyria ja naapurimaat Jemen ja Etelä-Sudan olivat niitä maita, jotka saivat eniten Norjan humanitaarista apua viime vuonna.
Humanitaarisessa toiminnassamme asetamme etusijalle muun muassa siviilien suojelun
– Norjasta suurta humanitaarista apua saaville maille on yhteistä, että humanitaariset tarpeet ovat suuret ja kasvavat. Tilanne on vain vaikeutunut suoraan tai välillisesti Covid-19-pandemian vuoksi. Humanitaarisissa ponnisteluissamme prioriteettejamme ovat siviilien suojelu ja laajalle levinneen elintarviketurvan torjunta. Monissa kriisitilanteissa työolot ovat tällä hetkellä erittäin vaativat humanitaarisille toimijoille. Siksi Norjan humanitaarinen toiminta oli tärkeämpää kuin koskaan, ei vähiten siksi, että avunantajana pystyimme osoittamaan suurta joustavuutta, sanoo ulkoministeri Ine Eriksen Søreide.
Kehitysmaat, erityisesti köyhimmät maat, olivat vähemmän valmiita käsittelemään pandemian kielteisiä seurauksia
Norja on yksi harvoista avunantajamaista, joka on saavuttanut YK:n tavoitteen 0,7 prosentin bruttokansantulosta julkiseen apuun. Vuonna 2020 kuusi DAC-maata saavutti tämän tavoitteen, mukaan lukien Norja. Muut maat ovat Tanska, Luxemburg, Iso-Britannia, Ruotsi ja Saksa.
– Pandemian iskiessä Norjan kaltaiset varakkaat maat loivat kriisipaketteja liike-elämälle ja käyttivät suuria summia varmistaakseen, että ihmiset ja instituutiot selviäisivät talouden taantuman seurauksista. Kehitysmaat, erityisesti köyhimmät maat, olivat vähemmän valmiita käsittelemään pandemian kielteisiä seurauksia. Heihin vaikuttivat kaupan ja matkailun vähentyminen, rajalliset työntekijöiden siirrot ulkomaille ja pääomapako rikkaisiin maihin. Seuraukset ovat nyt nähtävissä, Ulstein sanoo.
Norja on työskennellyt aktiivisesti tarjotakseen lisää resursseja kansainväliseen COVID-19-yhteistyöhön
Tärkeä selitys lisääntyneelle kehitysavulle Norja on sen panos kansainväliseen yhteistyöhön taistelussa COVID-19:ää vastaan. Suuri osa kansainvälisestä yhteistyöstä COVID-19:n ja pandemian seurausten torjumiseksi kehitysmaissa ohjataan monenvälisten järjestöjen kautta.
– Norja on työskennellyt aktiivisesti voidakseen tarjota lisää varoja kansainväliseen COVID-19-yhteistyöhön. Osallistumalla Maailman terveysjärjestöön (WHO), Gavi- ja Cepi-rokoteliittoon tuemme COVID-19-rokotteiden kehittämistä ja jakelua muiden välttämättömien rokotteiden lisäksi. Maailmanlaajuinen terveys on ollut Norjan kehityspolitiikan ytimessä yli kahdenkymmenen vuoden ajan. On kaikkien etujen mukaista varmistaa, että testauslaitteet, lääkkeet ja rokotteet ovat kaikkien saatavilla. Ja silloin myös terveydenhuoltojärjestelmän on toimittava, Ulstein sanoo.
Yhteiskuntien sulkeminen pandemian aikana vähentää köyhien maiden tulomahdollisuuksia
– Norjan apu on hyödyllistä. Yhteiskuntien sulkeutuminen pandemian aikana vähentää myös köyhien maiden tulomahdollisuuksia. Samaan aikaan kun tulot laskevat, terveysresurssien, koulutuksen ja heikoimmassa asemassa olevien ruoan pöytään tarve kasvaa, Ulstein sanoo.
