Sairauspoissaolojen kokonaismäärä toisella neljänneksellä on 6,3 prosenttia, kausitasoitettujen tietojen mukaan. Kasvua on 7,3 prosenttia. edelliseen vuosineljännekseen verrattuna. Eniten lisääntyvät itse ilmoittamat poissaolot.
Itse ilmoitettu sairauspoissaolo (egenmelding) on 0,9 prosenttia ja se on lisääntynyt 28,3 prosenttia.
Seuraamme tiiviisti tilanteen kehittymistä ja toivomme sairauspoissaolojen vähenevän
– Sairauslomaa on normaalia korkeampi, mutta koko koronapandemian ajan olemme nähneet vaihtelua neljännesvuosittain. Viime vuoden ensimmäisellä ja kolmannella neljänneksellä sairauspoissaolot olivat suunnilleen samalla tasolla kuin nyt. Seuraamme tiiviisti kehitystä ja toivomme, että sairauspoissaolot vähenevät, sanoo työ- ja sosiaalijohtaja Hans Christian Holte.
Jotta sairauspoissaoloja voitaisiin verrata edellisiin vuosineljänneksiin, se on oikaistu kausivaihteluilla.
Naisten sairauspoissaolojen voimakas lisääntyminen useissa diagnostisissa ryhmissä
Lääkärin todentama sairauspoissaolo vuoden 2021 toisella neljänneksellä on 5,3 %. Viime vuoden vastaavaan neljännekseen verrattuna kasvua on 4,7 %. Miehillä oli lievää laskua ja sairauspoissaoloja 3,8 % (-1,9 %). Naisten sairauspoissaolot ovat lisääntyneet merkittävästi ja ovat nyt 7,1 % (+9,4 %).
- Tarkkailemme sairauspoissaolojen voimakas lisääntyminen keskuudessa naiset useissa diagnostisissa ryhmissä. Tämä saattaa liittyä siihen, että naisvaltaiset toimialat, kuten koulutus, terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut, ovat olleet erityisen haasteellisia koronaviruspandemiasta, Holte sanoo.
Useiden diagnostisten ryhmien määrä lisääntyy Covid-19:n vuoksi. Eniten sairauspoissaolot lisääntyvät opetuksessa
määrä sairasloma todetun tai epäillyn COVID-19:n vuoksi lisääntyi jyrkästi (+79 %), mutta hengitystiesairauksista johtuvat sairauspoissaolot vähenivät kokonaisuudessaan (-14,2 %).
Eniten (+21,4 %) kasvaa kuitenkin opetuksessa sairauspoissaoloja. Seuraavaksi tulevat julkinen hallinto, puolustus ja sosiaaliturva (+16,4 %) sekä kaivostoiminta ja louhinta (+14,8 %). Hengitystiesairauksien aiheuttama kapasiteetin menetys, toisin kuin muilla toimialoilla, lisääntyi koulutuksessa (+13,9 %), josta epäiltyjen tai todennettujen Covid-19:n määrä kasvoi merkittävästi (+179 %).
– Koulujen ja päiväkotien henkilökunta on työssä tartuntavaarassa, ja monet heistä ovat kokeneet vaativia työtilanteita, joissa digitaalisen oppimisen ja fyysisen läsnäolon välillä on tapahtunut nopea siirtyminen. Tämä on saattanut myötävaikuttaa sairauspoissaolojen jyrkkään kasvuun, Holte sanoo.
Terveys- ja sosiaalipalveluissa yli 10 prosentin kasvu. Sairauspoissaolot lisääntyvät nuorimpien keskuudessa
Sairauspoissaolot ovat eniten terveys- ja sosiaalipalveluissa (8,2 %), kasvua 10,2 %. Myös kiinteistötoimiala, jota seurasivat majoitus- ja ateriapalvelut, kasvoi viime vuoden toisella neljänneksellä eniten.
Molemmissa sukupuolissa nuorimmilla on eniten nousua, kun taas vanhemmilla on jonkin verran laskua. Hengitystiesairauksien vuoksi menetettyjen henkilöpäivien määrä kasvoi alle 30-vuotiailla.
– Monet vanhimmista rokotettiin toisella vuosineljänneksellä. Nuoremmilla ihmisillä oli suurempi tartuntariski, kun yhteiskunta avautui vähitellen uudelleen keväällä, Holte sanoo.
Kasvavat erot maakuntien välillä, a Oslossa on vähiten sairauspoissaoloja
Sairauspoissaolot ovat lisääntyneet kaikkialla paitsi Oslossa, jossa on 4,1 prosenttia. ja on samalla tasolla kuin viime vuonna. Oslossa on vähiten sairauspoissaoloja. Sairauslomaa on eniten Nordlandissa ja Tromssassa ja Finnmarkissa (6,3 %). Rogalandissa kasvu oli nopeinta (+9,1 %) sitten viime vuoden, jota seurasivat Tromssa ja Finnmark (+8,4 %).
