Liikennetalousinstituutin mukaan ilmainen joukkoliikenne rajoittaa autoliikennettä vähäisessä määrin. Muistutetaan, että Stavangerin kunta aikoo ottaa käyttöön ilmaisen matkustamisen joukkoliikenteessä 1. heinäkuuta alkaen. Tutkimukset osoittavat, että ilmainen joukkoliikenne ei välttämättä johda suurempaan henkilöiden määrä autoista luopumista.
Ilmaisen joukkoliikenteen päätarkoituksena on edistää parempaa ympäristöä, tehokkaampaa kaupunkiliikennettä ja sosiaalista tasa-arvoa.
TØI:n vanhempi tutkija Nils Fearnley teki tutkimusta tämän lääkkeen vaikutuksista. Tärkeä havainto on, että ilmaisella joukkoliikenteellä ei ole juurikaan vaikutusta autoliikenteen vähentämiseen. Lisäksi tämä toiminta ei edistä tehokkaasti sosiaalisen tasa-arvon saavuttamista. Myös matkustajamäärien suuresta kasvusta johtuvalla reittien määrän lisäämisellä voi pahimmassa tapauksessa olla kielteisiä ympäristövaikutuksia.
Liikenne- ja ympäristötoimien luettelosta löydät yhteenvedon tiedosta ilmaisesta joukkoliikenteestä.
Liikennetalouden instituutin vanhempi tutkija Nils Fearnley ilmaisi Dagsavisenin haastattelussa epäilyksensä ilmaisen joukkoliikenteen tehokkuudesta.
Lue myös: Monien pitäisi vaihtaa matkapuhelinoperaattoriaan
Ei ole tarpeeksi hyviä ratkaisuja
Luemme NAF:n verkkosivuilta Transport Economics Instituten (TØI) tutkimuksesta, että suurissa kaupungeissa, kuten Oslossa, Bergenissä, Trondheimissa, Stavangerissa, Tromssassa ja Kristiansandissa, 45 % matkoista keskustaan kestää 2-2,5 kertaa pidempään julkisilla. kuljetuksella kuin autolla. Suurilla alueilla Bergenissä on TØI:n "minimitarjous".
Tämä voi auttaa selittämään voimakkaan vastustuksen tietullit. Stavanger ja Bergen erottuvat suurista tiemaksullisista kaupungeista, koska niissä on korkeat hinnat ja erityisen huonot joukkoliikennemahdollisuudet.
Tutkimuksessa tarkastellaan eri linja-autojen välisen siirtymisen haittoja, odotusaikoja, kävelyaikoja, jonoja jne. sekä lasketaan, miten nämä tekijät vaikuttavat matkustusaikoihin ja matkustusvalintoihin.
Mitä tutkimus osoittaa:
- 46 prosentille 13 tutkitun kaupungin asukkaat matkustavat joukkoliikenteellä pidempään kuin autolla.
- Joka viidennellä asukkaalla ei ole todellista vaihtoehtoa autolle ajettaessa keskustaan.
- Osloa lukuun ottamatta joka kolmannella asukkaalla 12 kaupungissa ja sen ulkopuolella ei ole todellista vaihtoehtoa autolle.
- Oslo ja Trondheim ovat ainoita kaupunkeja, joilla on erittäin hyvät joukkoliikennepalvelut, vastaavasti 64 %. ja 49 prosenttia asukkaat. Mikään muu kaupunki ei tule lähelle.
- Bergen ja Stavanger ovat suurista kaupungeista huonoimpia liikenteessä. Noin puolella väestöstä ei ole tarpeeksi hyviä joukkoliikennepalveluja. Joka neljännellä ei ole todellista vaihtoehtoa autolle keskustaan ajaessaan.
- Julkinen liikenne on erityisen huonoa keskustan ulkopuolisilla alueilla, joilla on paljon työpaikkoja. Julkinen liikenne Haukelandin sairaalaan on listan lopussa maassa, ja vain 1 prosentilla Bergenin matkustajista on täällä hyvät joukkoliikennepalvelut.
- Stavangerin osalta tutkimus osoittaa, että noin puolella – 51 prosentilla – Forusille lähtevistä matkustajista ei ole kilpailukykyistä vaihtoehtoa autolle.
- Jopa Oslossa, josta on niin hyvät yhteydet kaupungin keskustaan, hyvän työn saaneiden osuus laskee dramaattisesti, jos työpaikka on Nydalen tai Alnabru. Alle 30 prosentilla on hyvät joukkoliikennepalvelut täällä.
TØI opiskelu
Matka-aika-analyysi kattaa 3,1 miljoonan asukkaan alueet Norjan 13 suurimmassa kaupungissa ja niiden ympäristössä 103 kunnassa. Tutkimuksen suoritti pyynnöstämme Liikennetalousinstituutti (TØI).
Tykkää meistä Facebookissa ja jaa julkaisumme muiden kanssa. Kiitos.
Lähde: NAF, Liikennetalousinstituutti
