Norjan kouluissa pidettiin jälleen vaalit (skolevalg). Kouluvaalien järjestämisjärjestelmä on ollut käytössä vuodesta 1989. Siitä lähtien kouluvaalit on järjestetty joka toinen vuosi sääntömääräisten vaalien yhteydessä.
Skolevalg ovat osa demokratiakasvatusta norjalaisissa kouluissa. Kouluvaalien, koulukeskustelujen ja äänestyspaikkojen tulisi antaa opiskelijoille kokemus aktiivisesta kansalaisuudesta demokratiassa. Opiskelijoiden tulee harjoitella kriittistä ajattelua, oppia käsittelemään mielipide-eroja ja oppia kunnioittamaan mielipide-eroja.
Lue myös: Miljoonat kokoaikatyöllisyyden lisäämiseen
Tämä on tärkeä osa koulutusta
- Kouluvaalit ovat tärkeä osa opiskelijoiden demokratiakasvatusta koulussa. Kouluvaalien ansiosta oppilailla on mahdollisuus osallistua poliittisiin keskusteluihin, tutustua poliittisiin suuntauksiin ja äänestää omaa ääntään. Tämä on tärkeämpää kuin itse tulos, sanoo toimialan johtaja Bjørn Lescher-Nuland opetusministeriöstä.
Tämän vuoden kouluvaaleihin ilmoittautui 391 koulua. Lähes 140 000 opiskelijaa äänesti, ja äänestysprosentti oli 76,3 %.
– Olen iloinen, että niin monet koulut käyttävät kouluvaaleja areenana lisätäkseen oppilaiden tietämystä demokratiasta. Täällä he voivat harjoitella kriittistä ajattelua, oppia käsittelemään mielipide-eroja ja kunnioittamaan mielipide-eroja, Lescher-Nuland sanoo.
Kouluvaalit pidettiin urnaäänestyksenä, kuten tavalliset vaalit.
Opiskelijoiden valintatutkimus – tietoa nuorten asenteista
Vaalien jälkeen opiskelijat voivat osallistua kouluvalintakyselyyn. Tutkimus antaa käsityksen norjalaisten nuorten asenteista politiikkaa ja yhteiskuntaa kohtaan.
– Nämä ovat ainutlaatuisia tietoja, jotka ovat kaikkien saatavilla anonymisoidussa muodossa. Koulut voivat siis itse käyttää näitä tietoja opetussuunnitelmissaan, kertoo toimialan johtaja Vigdis N. Kvalheim Siktissä.
Näin opiskelijat voivat kokeilla tutkijoita ja verrata omia tuloksiaan ja vastauksiaan muiden koulujen kanssa. Lisäksi he voivat verrata vastauksiaan koko väestön kattavan vaalikyselyn tuloksiin.
Tässä ovat vuoden 2023 kouluvaalien tulokset.
FrP kasvaa vuoden 8,1 2019 prosentista 19,5 prosenttiin tänä vuonna, ja on siten kaikista puolueista suurin, 11,4 prosenttiyksikköä. prosenttia
Høyren 21,9 %:sta kasvua 8,9 prosenttiyksikköä.
AP vetäytyy 9,5 prosenttiyksiköllä 26,5 prosentista 17 prosenttiin ja on eniten ääniä menettänyt puolue vuoden 2019 kouluvaaleihin verrattuna.
Vuosituhattavoitteet laskevat myös huomattavasti, 10,9 prosentista 3,8 prosenttiin. Rødt myös vetäytyy 5 prosentista 2,7 prosenttiin. Sama koskee Sp:tä, joka nousee 8,1 prosentista 6,0 prosenttiin.
Venstre menettää myös ääniä, mutta vain 0,7 prosenttiyksikön laskulla heidän prosenttiosuutensa on melko vakaa 9,4 %:ssa.
Puolueista, joita kannattavat kasvaa Høyren ja FrP:n myötä, SV:n kasvu on 1,3 prosenttiyksikköä 9,8 prosentista 11,1 prosenttiin. KrF myös hieman nousi 2,3 prosentista 2,8 prosenttiin.
Miten aikuiset äänestäjät äänestävät, selviää pian, syyskuun 11. päivänä.
Tykkää meistä Facebookissa ja jaa julkaisumme muiden kanssa.
Lähde: Sikt
Lue myös: Adam Bodnar – akateeminen opettaja, sosiaalinen aktivisti. Vierailu Norjassa.
