WILANÓWIN PALASI. Vuodesta 2004 lähtien Norja on maksanut ETA-sopimuksesta yli 59 miljardia Norjan kruunua, varat käytettiin muun muassa Puolan historiallisten rakennusten kunnostukseen.
Nyt odottavat vaikeat uudet neuvottelut EU:n kanssa ETA-sopimuksen hinnasta.
Wilanówin palatsi on vaikuttavan suuri. Barokkilinna oli Puolan kuninkaan Johannes III:n kesälinna. Palatsi kunnostettiin norjalaisilla rahoilla.
Vuodesta 2004 lähtien Puola on saanut yli 19 miljardia Norjan kruunua ETA-varoja.
Tämä on raha, jonka Norja maksaa EU:lle osallistuakseen Euroopan sisämarkkinoille. Puola saa eniten rahaa kaikista maista, jotka ovat oikeutettuja saamaan rahaa.
– Turistit tulevat katsomaan Puolan historiaa. ETA:n varojen ansiosta otimme ensimmäisen askeleen, sanoo Wilanów-museon kuraattori Maciej Balaz.
Hän piirtää, puhuu ja näyttää linnaa ja puutarhaa. Vuosien varrella linnaa kunnostettiin sekä Norjan että Puolan budjeteilla. Linnaa ympäröivä puutarha on erittäin suosittu iltaisin lukuisten valoveistoksiensa ansiosta.
Wilanówin palatsi sai Norjasta yhteensä yli 38 kappaletta miljoonaa NOK, vuodesta 2007 alkaen. Rahat ovat esimerkki siitä, mihin niin sanottu "ETA-kiintiö" menee. Lista, mihin rahat menevät Puolassa, on pitkä. Hankkeita on taiteen, kulttuurin, oikeuden ja koulutuksen aloilla.
Valtava investointi
Wilanówin palatsissa tällä rahalla rakennettiin mm. paviljonki alkuperäisten veistosten säilyttämiseen. Linnan julkisivu on koristeltu runsaasti veistoksilla. Kopiot roikkuvat linnassa, jotta ne eivät altistu alkuperäisille tuhoutumiselle.
– Sitä on korjattu monta kertaa tuhoisten prosessien seurauksena, Eryk Bunsch kertoo ja näyttää yhtä alkuperäisistä naisveistoksia.
Välttämätön edellytys Wilanówille ja muille ETA:lta rahaa saaville henkilöille on yhteistyö Norjan kanssa. Museo osallistuu muun muassa NTNU:n johtamaan uusien sukupolvien kulttuuriperintöprojektiin.
Norja neuvottelee uudelleen ETA-sopimuksen hinnasta EU:n kanssa. Norja on vuodesta 1994 lähtien auttanut tasoittamaan taloudellisia ja sosiaalisia eroja EU:ssa.
Vuodesta 2004 lähtien Norja on tarjonnut tukea kahdella tavalla. Norjan ohjelma ja ohjelma Islannin ja Liechtensteinin kanssa, mukaan lukien ETA-varat. Norja maksaa suurimman osan ETA-varoista, jopa 98 %. Loput maksavat ETA-kumppanit Islanti ja Liechtenstein. Vuosien mittaan Norjan panos on kasvanut merkittävästi.
Vuosina 2004–2009 Norja maksoi hieman yli 13 miljardia Norjan kruunua
2009-2014 numero ta nousi yli 18 miljardiin Norjan kruunuun
Vuosissa Vuosina 2014-2021 kokonaismäärä kasvoi 28 miljardiin.
ETA-sopimus antaa Norjalle pääsyn EU:n sisämarkkinoille yhtäläisin ehdoin EU:n jäsenvaltioiden yritysten kanssa.
Se antaa norjalaisille oikeuden työskennellä, opiskella ja asua muissa EU-maissa.
ETA-sopimus tarkoittaa, että Norjan on hyväksyttävä EU:n lait ja asetukset, jos emme käytä veto-oikeutta. Toistaiseksi Norja ei ole koskaan käyttänyt oikeuttaan varata EU-direktiivejä.
ETA-rahaa ei käytetä vain linnojen kunnostukseen. Ne tasoittavat sosiaalisia ja taloudellisia eroja 15 EU-maassa, kaikki Itä-Euroopassa Portugalia lukuun ottamatta. Puola saa lähes kolmanneksen ETA:n varoista, noin 8,5 miljardia Norjan kruunua tällä kaudella.
– Norjan raha on varoja, jotka todella auttavat meitä. Niiden ansiosta voimme saavuttaa paljon. Haluamme saada rahasta kaiken irti, sanoo Puolan kehitys- ja aluepolitiikan ministeriön valtiosihteeri Waldemar Buda.
– Puolan tukeminen lopetettiin
Sekä Norja että EU ovat vähentäneet tukea hankkeille, jotka sijaitsevat niin kutsutuilla LGBT-vapailla vyöhykkeillä. Noin 100 kuntaa, maakuntaa ja aluetta vastusti niin sanottua "LGBT-ideologiaa". Lausunnot ovat symbolisia, mutta ne palvelevat muun muassa duuman pysäyttämistä. Poikkeuksena on norjalainen tuki kansalaisyhteiskunnalle, esimerkiksi oikeusvaltion puolesta toimiville organisaatioille.
– Tämä on erittäin ongelmallinen tilanne. Tämä on pienten kuntien aloite. Se ei ole jotain, joka on määritelty laissa, vaan se on lausunto. Näiden julistusten lisäksi näissä kunnissa ei tapahdu mitään, mikä tarkoittaa, että LGBT-ihmisiä ei syrjitä - sanoo valtiosihteeri Buda.
Neuvottelut uuden sopimuksen suhteen
Uudesta ETA-rahastosopimuksesta odotetaan vaikeita neuvotteluja EU:n kanssa. EU tarvitsee rahaa muun muassa Ison-Britannian jättämän budjettivajeen kuromiseen.
Norja on jo perustanut Brysseliin Norjan EU-suurlähettilään johtaman neuvotteluvaltuuskunnan. Useat puolueet, mukaan lukien Keskusta ja Sosialistinen kansanpuolue, arvostelevat ETA-sopimusta. Brexitin jälkeen molemmat osapuolet sopivat tutkivansa vaihtoehtoja ETA:lle.
Neuvottelut EU:n kanssa alkavat keväällä tai syksyllä. Tämän määrää kaikkialla vallitsevan pandemian tilanne. On monia merkkejä siitä, että rahaa suunnataan enemmän ilmastotoimiin. LO ja NHO kirjoittavat yhteisessä kirjeessään hallitukselle, että suurempi osa ETA-varoista tulisi kohdentaa hankkeisiin, jotka edistävät reilua rakennemuutosta vihreän siirtymän aikana.
Wilanówin museo haluaa uutta rahaa Norjalta ja esittää mielellään ehdotuksensa ilmastoystävällisempään suuntaan.
