.
Storting on tehnyt useita muutoksia työympäristösäännöksiinsä. Syöttömuutoksetvoimaan uudesta vuodesta. Tänne olemme koonneet tärkeimmät muutokset työympäristölakiin ja työympäristömääräyksiin. Monet sääntelymuutokset ovat seurausta hallituksen työstä Fougner-komission työelämän tulevaisuutta koskevan suosituksen ja norjalaisen mallin mukaisesti.
Muutokset tehdään Norjan mallin hallituksen työskentelyn ansiosta. Sen tavoitteena on edistää turvallista ja vakavaa työelämää sekä säilyttää norjalainen työelämämalli.
Lue myös: Uusi ennätys SFO:ta käyttävien lasten määrässä
Tässä muutamia 1 voimaan tulevia työympäristömääräysten muutoksia:
Ketä pidetään työntekijänä
Työympäristölaki määrittelee 1. tammikuuta alkaen, mitä "työntekijänä" oleminen tarkoittaa. Muutos helpottaa työntekijöiden erottamista urakoitsijoista. Määritelmä on tärkeä, koska työympäristölaki ja siihen liittyvät määräykset tarjoavat oikeuksia vain työnantajan ja työntekijän välisessä suhteessa.
Uudesta vuodesta lähtien tietyllä henkilöllä on työntekijän asema, ellei asiakas päätä, että "on suuri todennäköisyys, että on olemassa kihlasuhde".
Työympäristölain 1-8 §:t muutetaan.
Katso artikkeli, jossa selitetään termi työnantaja
Katso säädösmuutosta kuvaava lainsäädäntöpäätös (lovdata.no)
Joillakin yrityksillä vaaditaan turvallisuusedustajia ja työympäristötoimikuntia
Yrityksen kynnys saada työsuojeluvaltuutettu on pudonnut 10:stä viiteen työntekijään. Lain lähtökohtana on, että kaikilla yrityksillä tulee olla turvallisuusedustaja, mutta alle 5 työntekijän yrityksissä on kuitenkin mahdollista sopia muista osallistumisjärjestelyistä. Nyt tämä vaihtoehto koskee vain alle 10 työntekijän yrityksiä.
Lisäksi uudesta vuodesta alkaen yli 30 työntekijän yrityksiin perustetaan työympäristötoimikuntia. Aikaisemmin tätä vaadittiin yli 50 työntekijän yrityksiltä. Työympäristötoimikunta tulisi perustaa myös 10-30 työntekijän yrityksiin, jos joku yrityksen osapuolista sitä vaatii.
Muutetaan työympäristölain 6-1 ja 7-1 §. Lisäksi artiklaa muutetaan. Organisaatiota, hallintoa ja osallistumista koskevan asetuksen 3–7 kohdat siten, että se on yhdenmukainen Lain 7-1.
Joillakin yrityksillä vaaditaan turvallisuusedustajia ja työympäristötoimikuntia
Yrityksen kynnys saada työsuojeluvaltuutettu on pudonnut 10:stä viiteen työntekijään. Lain lähtökohtana on, että kaikilla yrityksillä tulee olla turvallisuusedustaja, mutta alle 5 työntekijän yrityksissä on kuitenkin mahdollista sopia muista osallistumisjärjestelyistä. Nyt tämä vaihtoehto koskee vain alle 10 työntekijän yrityksiä.
Lisäksi uudesta vuodesta alkaen yli 30 työntekijän yrityksiin perustetaan työympäristötoimikuntia. Aikaisemmin tätä vaadittiin yli 50 työntekijän yrityksiltä. Työympäristötoimikunta tulisi perustaa myös 10-30 työntekijän yrityksiin, jos joku yrityksen osapuolista sitä vaatii.
Muutetaan työympäristölain 6-1 ja 7-1 §. Lisäksi artiklaa muutetaan. Organisaatiota, hallintoa ja osallistumista koskevan asetuksen 3–7 kohdat siten, että se on yhdenmukainen Lain 7-1.
Kysymyksiä ja vastauksia turvallisuuden edustajien sääntelyehdotuksista
Katso säädösmuutosta kuvaava lainsäädäntöpäätös (lovdata.no)
Turvatarkastajan tehtävät muuttuvat 1 alkaen
Työsuojeluvaltuutetun vastuu työntekijöiden etujen turvaamisesta työympäristöön liittyvissä asioissa kattaa vuodenvaihteesta alkaen myös liiketoimintaan läheisesti liittyvät sopimustyöntekijät ja itsenäiset urakoitsijat.
Lisäksi selvennetään, että turvallisuusvaltuutetun on huolehdittava työntekijöiden psykososiaalisesta työympäristöstä.
Muutetaan työympäristölain 6-2 §.
Katso uutinen, jossa kerrotaan turvallisuuspäälliköiden tehtävien muutoksista
Katso säädösmuutosta kuvaava lainsäädäntöpäätös (lovdata.no)
Konserniyhtiöissä työskentelevät työntekijät saavat enemmän oikeuksia
Oikeuksia vahvistetaan viidellä alueella:
- Tietoa ja keskustelua: Konsernin emoyhtiölle asetettiin uusi velvoite luoda puitteet konsernin sisäiselle yhteistyölle, tiedottamiselle ja keskustelulle. Vaatimus koskee konserneja, joissa on säännöllisesti vähintään 50 työntekijää työllistäviä yrityksiä.
- Etuoikeus uuteen työhön irtisanomisen jälkeen: Tällä hetkellä yhtiön olosuhteiden vuoksi irtisanotuilla työntekijöillä on etuoikeus uuteen työsuhteeseen yhtiössä. Uudesta vuodesta alkaen tämä etuoikeus jatkuu työnantajan kuuluessa konserniin. Etuoikeudet koskevat tällöin kaikkia konserniin kuuluvia yrityksiä. Muutos laajentaa työsuojaa siinä mielessä, että irtisanomiset yhdessä konserniyhtiössä vaikuttavat myös mahdollisuuteen työllistää uusia työntekijöitä muualla konsernissa.
- Ilmoitusvelvollisuus etuoikeuksista: Irtisanomisen yhteydessä työnantaja on velvollinen ilmoittamaan etuoikeudesta sekä omassa yrityksessään että muissa konserniyhtiöissä. Työnantajan on myös selvitettävä, mitkä yhtiöt kuuluvat konserniin irtisanomishetkellä.
- Velvollisuus ehdottaa muuta sopivaa ryhmätyötä: Työympäristölaissa on tällä hetkellä säännös, jonka mukaan irtisanominen toiminnan vähentämisen tai tehostamistoiminnan vuoksi ei ole aineellisesti perusteltua, jos työnantajan on tarjottava työntekijöille muuta sopivaa työpaikkaa yrityksessä. Uudesta vuodesta alkaen on niin, että jos työnantaja kuuluu konserniin, irtisanominen ei ole aineellisesti perusteltua, jos konserniin kuuluvissa yrityksissä voidaan tarjota muuta sopivaa työpaikkaa.
- Selvitys yrityksestä, jota vastaan kanne on kohdistettu: Uudesta vuodesta alkaen työympäristölaki säätää, että jos työntekijän etuoikeus ryhmäoikeudesta syntyy erimielisyyttä, neuvottelupyyntö on osoitettava kyseisessä tehtävässä olevaa yritystä vastaan, vaatii ennakkoon.
Muutetaan työympäristölain 8-4, 14-2, 14-3, 15-4, 15-7 ja 17-3 §.
Katso säädösmuutosta kuvaava lainsäädäntöpäätös (lovdata.no)
Laajennettu keskusteluvelvollisuus
Uudesta vuodesta keskusteluvelvollisuus laajenee työnantajan itsenäisten urakoitsijoiden käyttöön ja palveluiden ostamiseen muilta henkilöstöön vaikuttavilta yrittäjiltä.
Tähän asti työnantaja joutui keskustelemaan luottamusmiesten kanssa vähintään kerran vuodessa osa-aikatyön käytöstä, tilapäistyöstä, alivuokrauksesta, itsenäisistä urakoitsijoista sekä henkilöstöön vaikuttavien palveluiden ostamisesta muilta yrityksiltä. Keskustelun tulee sisältää mm. perusteet, laajuus ja seuraukset työympäristölle.
Neuvotteluvelvollisuutta on laajennettu myös jommankumman osapuolen, luottamusmiehen tai työnantajan niin vaatiessa.
Katso säädösmuutosta kuvaava lainsäädäntöpäätös (lovdata.no)
Uudet vaatimukset julkisissa hankinnoissa
Julkisilla yrityksillä on rakentamisen ja rakennustöitä hankittaessa sopimuksia, jotka velvoittavat tavarantoimittajat ja alihankkijat tarjoamaan työntekijöilleen tietyt palkka- ja työehdot. Uudesta vuodesta alkaen julkisten hankintojen palkitsemista ja työehtoja koskeviin sääntöihin tulee useita muutoksia. Julkisissa hankinnoissa edellytetään muun muassa seuraavia sopimusehtoja:
- pakollinen työeläke
- HMS kortti
- kielitaito ja tiedonantovelvollisuus
Palkitsemista ja työehtoja koskeva säännös julkisissa hankinnoissa muuttuu 5 §:ssä
Katso uutiset uudesta DFØ-valvojasta sopimusvalvontaan
Katso säädöksen muutosta kuvaava muutosasetus (lovdata.no)
Tiukemmat kielivaatimukset rakennustyömailla
Rakennusalalle tulee uusia vaatimuksia kielitaidon ja tiedonantovelvoitteiden suhteen. Uuden vuoden rakennusmääräys määräsi, että kaiken töissä käytetyn tai siihen liittyvän kirjallisen dokumentaation on oltava saatavilla, jotta tieto on selvästi henkilön ymmärrettävissä.
Jotta viestinnän puute ei aiheuta turvallisuusriskiä, jokaisen rakennuksessa tai rakennustyömaalla työskentelevän on myös kyettävä ymmärtämään välitettävät tiedot. Lähtökohtana on, että yksittäisessä työryhmässä vähintään yhden henkilön tulee ymmärtää ja kommunikoida norjaksi tai englanniksi sekä kielellä, jota kaikki muut työryhmässä osaavat. Tämä seuraa muutosta koskevasta kuulemispöytäkirjasta.
Art. on muuttumassa. 19 rakennusmääräysten mukaisesti.
Katso uutisia rakentamisen uusista kieli- ja tietovaatimuksista
Katso säädöksen muutosta kuvaava muutosasetus (lovdata.no)
Rekrytointiyritykset on hyväksyttävä
Uudesta vuodesta alkaen HR-yritysten uusi hyväksyntäjärjestelmä otetaan käyttöön. Aikaisemmin vaadittiin vain työnvälitystoimistojen rekisteröinti.
1 alkaen kaikkien yritysten, joilla on työntekijöitä Norjassa, on haettava hyväksyntä Norjan työsuojeluviranomaiselta. Vain rekrytointiyritykset, joilla on tällainen lupa, voivat palkata työntekijöitä laillisesti.
Tämä "rekrytointiyrityksiä koskeva asetus" muutetaan "rekrytointiyrityksiä koskevaksi asetukseksi".
Lue myös: Norjan rekrytointiyritysten on saatava lupa Norjan työsuojeluviranomaiselta
Suojaa seksuaalista häirintää vastaan vahvistetaan
Työympäristölaki täsmentää 1. tammikuuta alkaen, että häirintäsuoja koskee myös seksuaalista häirintää.
Työympäristölaki sanoo tällä hetkellä, että työntekijät eivät saa joutua häirinnän tai muun sopimattoman käytöksen uhriksi. Vaikka ei ole epäilystäkään siitä, että nykyinen lainsäädäntö kattaa myös seksuaalisen häirinnän, selventäminen voisi auttaa yrityksiä kiinnittämään enemmän huomiota ehkäiseviin toimiin seksuaalista häirintää vastaan työpaikalla.
Muutos työympäristölain 4-3 §:ään.
Katso uutisia seksuaalista häirintää koskevien lakien muutoksista
Katso säädösmuutosta kuvaava lainsäädäntöpäätös (lovdata.no)
Oikeus pysyvään työhön kolmen vuoden määräaikaisen työn jälkeen
Uudesta vuodesta alkaen jokaisella, joka on työskennellyt yrityksessä tilapäisesti yli kolme vuotta, on oikeus vakituiseen työsuhteeseen.
Aikaisemmin laki edellytti kolmen tai neljän vuoden määräaikaista työskentelyä määräaikaisen työsuhteen perusteella. Muutoksen jälkeen ei ole väliä, mikä on määräaikaisen työsuhteen peruste. Kolmen vuoden määräaikaisen työsuhteen jälkeen työntekijällä on edelleen oikeus tulla vakituiseksi työntekijäksi.
Työympäristölain 14-9 § muutetaan.
Katso säädösmuutosta kuvaava lainsäädäntöpäätös (lovdata.no)
Pääsy poikkeuksiin, jotka koskevat hyväksymättömien nostolaitteiden käyttöä henkilökohtaiseen nostoon, lopetetaan
Pääsääntöisesti työntekijöiden nostaminen on tehtävä tähän tarkoitukseen hyväksytyillä laitteilla. Norjan työsuojeluviranomaisella on tähän asti ollut käytäntö myöntää vapautushakemuksia hyväksymättömien laitteiden käyttöön yritysten päivittäiseen toimintaan kuuluvien töiden suorittamiseen. Tämä käytäntö lopetetaan uuden vuoden aikana.
Siksi työvälineitä, joita ei ole tarkoitettu ihmisten nostamiseen, saa käyttää vain tietyissä olosuhteissa tai hätätilanteissa. Uudesta vuodesta lähtien määräysteksti täsmentää, että hätänostoja saa tehdä vain silloin, kun "nosto on vähäinen, lyhytkestoinen ja koskee yksinkertaisia tehtäviä".
Tykkää meistä Facebookissa ja jaa julkaisumme muiden kanssa
Lähde: Norjan työsuojeluvirasto
Lue myös: Økokrim osallistui lemmikkien salakuljetusta vastaan
