Hallitus yhdessä elintarviketeollisuuden kanssa aikoo puolittaa ruokahävikin Norjassa vuoteen 2030 mennessä. Tähän mennessä saadut tulokset osoittavat, että ruokaa heitetään pois noin kymmenen prosenttia vähemmän kuin vuonna 2015.
Ensimmäistä kertaa ruokahävikin laajuus ja määrä on kartoitettu elintarvikearvoketjun kaikilla osa-alueilla. Norjassa syötävää ruokaa heitettiin pois noin 2020 kiloa henkeä kohti vuonna 77. Tämä tarkoittaa, että viime vuonna heitimme roskiin lähes kymmenen prosenttia vähemmän ruokaa kuin vuonna 2015.
– Ruokahävikki on muutakin kuin vain syötävää ruokaa, josta tulee jätettä. Tämä on resurssien tuhlausta, jolla on ympäristöllisiä, taloudellisia ja sosiaalisia seurauksia. Jos haluamme tehdä riittäviä leikkauksia, elintarvikehävikin torjuntaa on tehostettava. Yksityisellä ja julkisella sektorilla elintarvikkeita tuottavien, jalostettavien, myyvien ja tarjoilevien on ryhdyttävä lisätoimiin. Sitä paitsi sinun ja minun täytyy tulla paremmiksi. Teollisuussopimus ruokahävikin vähentämisestä on vahvin työkalumme tämän tavoitteen saavuttamiseksi, sanoo ilmasto- ja ympäristöministeri Espen Barth Eide.
– Teollisuussopimus ruokahävikin vähentämisestä on ainutlaatuinen yhteistyö, jossa julkinen ja yksityinen sektori tekevät tiivistä yhteistyötä ruokahävikin ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi. Pyrkimys on tärkeä askel oikeaan suuntaan, mutta emme saavuta tavoitetta. Siksi työtä on jatkettava täydellä kapasiteetilla, sanoo maatalous- ja elintarvikeministeri Sandra Borch.
Ruokahävikki on kartoitettu kaikilta toimialoilta
Suuressa osassa elintarviketeollisuutta sekä ruokajätteen määrä että koostumus kartoitettiin ennen toimialasopimuksen solmimista. Maataloudessa ja kala- ja äyriäissektorilla suuri läpimurto on ollut ruokahävikin kartoitus sekä tiedonkeruu- ja vuosimäärien laskentamenetelmien luominen.
Yksittäisen tuotantosektorin tulee tunnistaa ja toteuttaa erityisiä ja tarkoituksenmukaisia toimenpiteitä ruokahävikin torjumiseksi tarpeidensa ja huolenaiheidensa perusteella.
– Luonnonvarat ovat vaurautemme perusta ja teemme jatkuvasti työtä elintarviketuotannon kestävämpään suuntaan. Yksi tärkeä askel, jonka voimme tehdä ympäristön hyväksi, on ruokahävikin ehkäiseminen. Se, että maatalous- ja kala- ja äyriäissektori esitti ensimmäistä kertaa tilastoja ruokahävikkistä, on iso askel oikeaan suuntaan, sanoo kalastus- ja meriministeri Bjørnar Skjæran.
Yritykset raportoivat ruokahävikkiä vuosittain
Toimialasopimukseen liittyi 107 yritystä ilmoittamalla kuulumisensa. Nämä yritykset raportoivat ruokajätetiedot joka vuosi. He pyrkivät tarkoituksellisesti vähentämään ruokahävikkiä omassa yrityksessään ja yhteistyössä muiden kanssa. Monia tehokkaita toimenpiteitä on otettu käyttöön.
Tämä sisältää sekä yritysten sisäisiä parannuksia että kuluttajien helpottamista hävittää vähemmän ruokaa. Esimerkkejä tästä ovat monien tuotteiden pidempi säilyvyys, parempi pakkaus, ei-standardipakkauskoot ja ylimääräiset säilyvyysmerkinnät.
Ruoan lahjoittaminen kahdeksan kansallisen ruokakeskuksen kautta on ollut tärkeä vähennystoimi monille yrityksille. Yhteistyö toimialasopimuksen kautta on merkinnyt sitä, että monet useammat yritykset ovat voineet lahjoittaa ruokaa sitä tarvitseville.
Kohdennettua julkista ja yksityistä toimintaa
Elintarviketeollisuus on päällä oikeilla jäljillä vähentää ruokahävikkiä, vaikka paljon on vielä tehtävää. Kuluttajat ovat heittäneet roskiin kuusi prosenttia vähemmän ruokaa viime vuosina, mutta heidän osuus on edelleen 48 prosenttia kartoitetusta ruokajätteestä Norjassa.
– On tärkeää tehdä hyvää julkista ja yksityistä panosta väestön tietoisuuden lisäämiseksi ja tietämyksen lisäämiseksi ruokahävikkiin liittyvistä asioista. Hyvien tulosten saavuttamiseksi tulevina vuosina haluamme jatkuvaa hyvää vuorovaikutusta ja keskinäistä luottamusta viranomaisten ja elintarviketeollisuuden välillä, mikä myös osaltaan vähentää ruokahävikkiä kuluttajien keskuudessa, sanoo lapsi- ja perheministeri Kjersti Toppe.
Ruokahävikki Norjassa. Yhteistyö tuo tulosta
Elintarviketeollisuuden ja hallituksen välinen sopimus on ensimmäinen laatuaan. Useita muita maat etsivät inspiraatiota Norjasta. Jotta ruokahävikki voidaan puolittaa vuoteen 2030 mennessä, on tärkeää tehdä tiivistä yhteistyötä sektoreiden ja toimialojen kanssa, jotta vältetään ruokahävikin siirtyminen arvoketjuun.
Tähänastiset kokemukset osoittavat, että hyvä vuoropuhelu toimialojen ja sektoreiden välillä sekä tiivis yhteistyö julkisen ja yksityisen sektorin välillä ovat menestymisen edellytyksiä.
Lähde: regjeringen
Lue seuraava artikkelimme: Drammenin kunnan omistamia taideaarteita digitalisoidaan ja…
