Norjalaiset opiskelijat puhuvat aiempaa enemmän politiikasta, yhteiskunnallisista asioista ja siitä, mitä muissa maissa tapahtuu. Kansainvälinen tutkimus osoittaa kuitenkin, että he tietävät vähemmän demokratiasta ja kansalaisuudesta kuin ennen.
– Nämä tulokset huolestuttaa minua. Demokratiaan kohdistuu paineita monissa maissa, myös Norjassa. Oppilaiden valmistaminen osallistumaan demokratiaan on yksi koulujen tärkeimmistä yhteiskunnallisista tehtävistä, sanoo opetusministeri Kari Nessa Nordtun ja lisää:
– Muun muassa tämän päivän nuoriso saa uutisiaan valitettavasti suurelta osin algoritmien ohjaaman median kautta, ei toimittajien ohjaaman median kautta. Tämä asettaa koululle uusia vaatimuksia.
Kansainvälinen ICCS-tutkimus mittaa, kuinka hyvin yhdeksännen luokan oppilaat ovat valmiita osallistumaan aktiivisesti yhteiskunnalliseen toimintaan, kuten äänestämään tai ilmaisemaan mielipiteensä yhteiskunnallisessa keskustelussa.
Tutkimus osoittaa, että norjalaiset 14-vuotiaat tietävät edelleen enemmän demokratiasta ja kansalaisuudesta kuin muiden maiden keskimääräinen opiskelija. Ensimmäistä kertaa kuitenkin Norjan tulokset ovat heikompia. Norjassa oli suurin lasku edelliseen tutkimukseen osallistuneista 15 maasta. Niiden opiskelijoiden osuus, jotka saavuttavat tuloksia alhaisella tietotasolla, on selvästi nousussa.
– Meillä on suuret tavoitteet opiskelijoiden oppimisen suhteen. Valitettavasti monet tutkimukset osoittavat, että muun muassa lukutaidot ovat heikentyneet viime vuosina. Tämä demokratiatutkimus on toinen nuoli, joka osoittaa väärään suuntaan, ja meidän on otettava se vakavasti, Nordtun sanoo.
Sosiaalisesta mediasta on tulossa yhä tärkeämpi kulutusareena
Tämän päivän nuoret kasvavat yhteiskunnassa, jossa teknologia on tehnyt sosiaalisesta mediasta ja tiedonkulusta täysin toisenlaisen kuin vielä muutama vuosi sitten. ICCS:n raportista vastaavat tutkijat osoittavat, että sosiaalisesta mediasta on tulossa yhä tärkeämpi areena nuorten uutiskulutukselle. Ne osoittavat myös, että osa norjalaisten opiskelijoiden tiedon heikkenemisestä vuosina 2016–2022 johtuu heikentyneestä motivaatiosta kokeisiin ja kouluun.
– Opiskelijoiden motivaation muuttamiseen voi olla monia syitä. Tärkeä kysymys on, onko koulu sopeutunut riittävän hyvin viime vuosien yhteiskunnallisiin muutoksiin sosiaalisen median kehityksen ja oppilaiden nyt kiinnostavan toiminnan myötä, sanoo Morten Rosenkvist Opetushallituksesta.
Vähäinen tietämys demokratiasta voi muun muassa tehdä nuorista helpommin manipuloinnin uhreja esimerkiksi valeuutisten kautta.
– Vielä aiempaa tärkeämpää on, että koulu auttaa varmistamaan, että oppilaat saavat tasapainoista tietoa. On kriittistä, että valeuutiset ja antidemokraattiset näkemykset kohtaavat tutkimukseen perustuvan tiedon ja kriittisen ajattelun. Meillä on pitkä tie kuljettavana ja olemme käynnistäneet useita toimia demokratian ymmärtämisen vahvistamiseksi, Nordtun sanoo.
Syksyllä 2020 koulu sai uudet opetussuunnitelmat, ja demokratia ja kansalaisuus ovat nyt yksi kolmesta poikkitieteellisestä aiheesta.
– Tämä on mielestäni tärkeä askel, joka ei ole vielä saavuttanut täysimääräistä vaikutusta, Nordtun sanoo.
Lisäksi hallitus myönsi äskettäin lisärahoitusta TENKille, joka tekee kouluille koulutusohjelmia propagandasta ja väärästä tiedosta. He opettavat kursseja ja luentoja kouluille eri puolilla maata lähdekritiikasta ja kriittisestä ajattelusta.
– Olemme myös perustaneet toimikunnan, joka tarkastelee tiiviisti näyttöjen käyttöä kouluissa ja neuvoo toimenpiteissä. Tiedämme jo, että näytöt vaikuttavat lasten lukutaitoon ja keskittymiskykyyn, mikä puolestaan on tärkeää demokratian oppimisen kannalta, Nordtun sanoo.
Suuri luottamus poliittisiin instituutioihin, toisiinsa ja mediaan
Tutkimus osoittaa, että norjalaisilla 14-vuotiailla on korkea luottamus poliittisiin instituutioihin, toisiinsa ja mediaan. Luottamus on kasvanut merkittävästi vuodesta 2016. Norjalaiset opiskelijat erottuvat siksi päätrendistä useimmissa muissa ICCS-maissa, joissa luottamus on yleisesti laskenut.
– Yhteisessä koulussa eri taustoista tulevat oppilaat kohtaavat samoilla luokilla. Uskon, että tämä on yhteiskuntamme vahvuus. Keskinäinen luottamus vähentää meidän välisiä eroja, ja koulu antaa lapset ja nuoret yhtäläiset mahdollisuudet yhteisöllisyyteen ja kehitykseen, Nordtun sanoo.
Norjassa ja Ruotsissa suurin osa oppilaista sanoo olevansa mukana päätöksenteossa koulun johtamisesta.
Tykkää meistä Facebookissa ja jaa julkaisumme muiden kanssa
Lähde: regjeringen
Lue myös: Nyt voit varata PESEL-numerosi
