Työmoraali Norjassa oli viime vuoden tutkimuksen kohteena. Niitä johti prof. Wojciech Nowiak Poznańin yliopistosta. Ne kestivät 4 kuukautta, ja tänä aikana haastateltiin tasan 100 Norjassa työskentelevää henkilöä. Tutkimusmetodologia oli haastattelu - kyselyitä ei käytetty nimettömyyden säilyttämisen vuoksi.
- Etsitkö ammattimaisia kirjanpitopalveluita?
- Puhelin: 0047 93982173
- Palvelu puolaksi
- Alennukset uusille asiakkaille
- Topnor www.topnor.no
Norjan puolalaiseen yhteisöön kuuluu useita satojatuhansia ihmisiä
Norjan tilastokeskuksen (Norwegian SSB) keräämien tietojen mukaan puolalaisten yhteisö Norjassa on noin 100 300. ihmiset. Epävirallisesti puhumme kuitenkin täysin eri numeroista. Viimeisimpien arvioiden mukaan Norjaan on tullut jo lähes XNUMX XNUMX ihmistä. puolalaiset. Riippumatta siitä, mikä luku pitää paikkansa, molemmat osoittavat selvästi, että olemme maan suurin maahanmuuttajaryhmä. Viime vuoden tutkimus prof. Wojciech Nowiak kertoo meille, mitä todella ajattelemme työskentelystä Norjassa.
Alhainen luottamuksen taso
Jak twierdzi prof. Wojciech Nowiak, podczas realizacji badań spotkał się z problemem zaufania wśród Polonii norweskiej. Na bazie najczęściej pojawiających się wątpliwości, można sformułować jedno następujące pytanie: “Czy mogę Ci zaufać? Badanie na pewno jest anonimowe? Nie chciałbym o tym wszystkim mówić Norwegom”. Badani Polacy często podkreślali fakt, że podane odpowiedzi nie mogą identyfikować ich jako rozmówców. Dlatego preferowali rozmowę “w cztery oczy”, co uniemożliwiło zastosowania żadnych kwestionariuszy.
Työmoraali Norjassa? Puolalaiset työskentelevät ilman sopimusta
Największe emocje wzbudzał temat związany z pracą bez umowy. Najbardziej zastanawiające były odpowiedzi dotyczące przyczyn, dlaczego Polacy byli zatrudniani “na czarno”. Okazuje się, że w wielu przypadkach to norwescy pracodawcy wywierali taką presję na polskich pracownikach. Godzili się oni na postawione warunki z prostego względu – zależało im na tym, by zarobić jak największe pieniądze podczas pobytu w Skandynawii. Bali się również utraty możliwości uzyskiwania jakiegokolwiek zarobku.
Puolalaiset Norjassa ja NAV
Zastanawiające są również odpowiedzi dotyczące czerpania korzyści z norweskiego systemu opieki społecznej. Podczas gdy Norwegowie mają bardzo złą opinię na temat obcokrajowców, którzy nadużywają możliwości pobierania różnego rodzaju świadczeń, to w praktyce badani Polacy rzadko z nich korzystali. Jak stwierdził prof. Wojciech Nowiak – “Większość Polaków nigdy nie otrzymało żadnych środków z NAV i nigdy takiej pomocy nie oczekiwało. W trakcie rozmowy stwierdzili, że należy być uczciwym wobec tych, którzy pracują naprawdę ciężko. Jednocześnie zdają sobie sprawę z tego, że inni obcokrajowcy nadużywają norweskiej opieki społecznej. Krytykują także fakt, że system ten jest zbyt otwarty dla wszystkich i ich zdaniem właśnie to jest przyczyną nadużyć”.
Lue myös: Puolalainen yrittäjyys Norjassa – mitä me täällä teemme? >>>
Korkeat työntekijän oikeudet
Pomimo faktu, że część badanych była zatrudniona “na czarno”, to Polacy doceniają norweskie przepisy dotyczące praw pracowniczych. Ich zdaniem wpływ ma na to fakt, że przedsiębiorczość w Norwegii rozwija się znacznie dłużej, niż w Polsce. Pozwoliło to na wypracowanie odpowiedniego prawa, które chroni interesy pracowników. Podczas rozmów często padało również stwierdzenie, iż w Norwegii nie dochodzi zbyt często do nadużyć względem pracowników.
Lue myös: Norjalaiset yrittäjät tuntevat Brexitin vaikutukset >>>
Työetiikka Norjassa – kritiikin aihe
Puolalaiset ylistävät norjalaisten työntekijöiden oikeuksia, mutta he suhtautuvat kriittisemmin etiikkaan Norjassa. Prof. Wojciech Nowiak mainitsi tutkimuksissaan esimerkin eräästä puolalaisesta naisesta, jonka kanssa hän keskusteli. Hän työskenteli hammaslääkärin avustajana, ja hänen aloittaessaan palveluksessa oli hänen lisäksi kaksi muuta norjalaista. Jonkin ajan kuluttua kävi ilmi, että puolalainen nainen täytti kaikille asettamat standardit ja muiden työntekijöiden työllistäminen muuttui tarpeettomaksi. Tämän seurauksena heidät erotettiin ja heidän tehtävänsä delegoitiin puolalaiselle naiselle. Kaikki samalla korvauksella, jonka hän on saanut tähän mennessä.
Puolalaiset työskentelevät kovasti ja pitkiä päiviä
Prof. Wojciech Nowiak selittää tutkimuksessaan myös, miksi 100 puolalaisen haastattelu kesti neljä kuukautta. Hänen havainnot osoittavat, että heikko luottamus ei ollut ainoa syy, vaan myös käytännön näkökohdat. Puolalaiset työskentelevät hyvin pitkiä päiviä, usein klo 19 asti, ja lähtevät kotiin vasta klo 00. Tästä syystä yhden illan aikana oli mahdollista käydä enintään yksi tai kaksi keskustelua. Lisävaikeutta oli se, että puolalaiset tekevät pitkiä työpäiviä myös lauantaisin.
Lue myös: Pidennetäänkö työaikaa Norjassa? >>>
Puolalaiset naiset työskentelevät hotelleissa
Osoittautuu myös, että puolalaiset naiset muodostavat suuren prosenttiosuuden norjalaisten hotellien työpaikoista. Prof. Wojciech Nowiak käytti majoitusta Tromssassa ja Bodøssa sijaitsevissa tiloissa. Hänen mielestään oli vaikea löytää hotelliyritystä, joka ei työllistäisi vähintään yhtä puolalaista. Puolalaisten naisten haastatteluista voidaan tehdä yksi johtopäätös - kaikki puolalaiset naiset tunsivat olevansa arvostettuja ja motivoituneita tekemään lujasti töitä ja oppimaan norjan kieltä. Heidän mielestään tämä lähestymistapa on kannattava ammatillisen kehityksen kannalta.
Työmoraali Norjassa ja syrjintä
Osa haastateltavista joutui myös syrjivän käytöksen kohteeksi. Haastattelujen mukaan tällaisia tapauksia esiintyy useimmiten rakennusalalla. Työmoraali oli joissakin tehtaissa alhainen, samoin kuin tarjotut työehdot. Kuten kävi ilmi, tällaiset yritykset työllistivät pääasiassa ulkomaalaisia, ilman vähintään yhtä norjalaista. Toinen mielenkiintoinen tosiasia on, että heti kun kaksi tai kolme norjalaista alkoi työskennellä jossain paikassa, kaikki parani huomattavasti.
Lue myös: Työskentele Norjassa – millä aloilla on pulaa asiantuntijoista? >>>
Työmoraali Norjassa – miltä se näyttää nykyään?
Yllä olevaa tutkimusta silmällä pitäen herää kysymys - miltä työetiikka näyttää Norjassa nykyään? Puolalaiset arvostivat vuosi sitten työntekijöiden oikeuksia, mutta kritisoivat samalla yritysten etiikkaa. Maamme työntekijät viettivät suurimman osan päivästä töissä ja palasivat kotiin noin klo 20. Monet puolalaiset naiset löysivät työtä norjalaisista hotelleista ja olivat tyytyväisiä nykyiseen työpaikkaansa. He olivat yhtä mieltä siitä, että kova työ ja norjan kielen oppiminen kannattaa ammatillisen kehityksen kannalta.
Valitettavasti myös syrjintää esiintyi. Keskustelijoiden mukaan työolot olivat monin paikoin huonot ja vaikuttivat vain ulkomaalaisia työllistäviin yrityksiin. Mielenkiintoista on, että kaikki parani merkittävästi, kun norjalaiset tulivat töihin. Prof. Wojciech Nowiak, Norjan puolalaisten perhe-elämän tutkimusta tarvitaan edelleen.
Kehitetty pohjalta: Polakker mener nordmenn har dårlig arbeidsmoral osoitteessa forskning.no
Lähteet:
- Wojciech Nowiak, Stein Kuhnle ja Dominika Narożna: "Maahanmuuttoperhe. Perhekuva Norjan puolalaisista maahanmuuttajista tehdyn tutkimuksen perusteella» (Maahanmuuttajaperheet. Norjan puolalaisten kokemukset), tidsskriftet Scientific Papers of the Wrocławin kauppakorkeakoulu (Research Papers of Wrocław University of Economy), 438/2016. Sammendrag på engelsk.
- Wojciech Nowiak, Ragnhild Louise Muriaas ja Dominika Narożna: ”Pohjoismainen malli tukea perheitä, jotka eivät pysty huolehtimaan lapsistaan. Analyysi puolalaisten ja heidän perheidensä tilanteesta Norjassa »(Pohjoismainen malli toimintahäiriöisten perheiden auttamisesta lastenhoidossa. Analyysi puolalaisten ja heidän perheidensä tilanteesta Norjassa), tidsskriftet Prace Naukowe Naukowe Szkoła Ekonomistyczny we Wrocławiu (Wrocławin talousyliopiston tutkimuspaperit), 456/2016.
- Wojciech Nowiak, Cornelius Cappelen ja Dominika Narożna: «Sisäinen muuttoliike EU:ssa ja ETA:ssa ja laittomien työmarkkinoiden ongelma. Analyysi Hordalandin alueella asuvien Puolasta tulevien maahanmuuttajien tilanteesta»(Sisäinen muuttoliike EU:n ja ETA:n sisällä suhteessa mustiin työmarkkinoihin. Analyysi Hordalandin läänissä asuvien puolalaisten maahanmuuttajien tilanteesta), tidsskriftet Przegląd Politologiczne (Valtiotieteen katsaus), 3/2016.
