– Syömättä jäänyt ruoka on suuri luonnonvara- ja ympäristöongelma. Ruokahävikkiä on vähennettävä merkittävästi, sanoo ilmasto- ja ympäristöministeri. Espen Barth Eide.

– Hallituksella on jo hyvä yhteistyö elintarviketeollisuuden kanssa ruokahävikin vähentämisessä. Vuodesta 2015 lähtien sitä on alennettu kymmenellä prosentilla. Tämä on askel oikeaan suuntaan, mutta kaukana riittävästä. Jatkamme parhaillaan yhteistyötämme perustamalla komitean, johon kuuluu myös muita tahoja, kuten ympäristöjärjestöjä. Uskomme, että yhdessä saavutamme kunnianhimoisen tavoitteen puolittaa ruokahävikki vuoteen 2030 mennessä, Eide sanoo.

Teollisuus tietää parhaiten, missä ruokahävikki syntyy

- Siinä työssä, on tärkeää hyödyntää toimialasopimuksesta saatua kokemustavarmistaa, että elintarvikejätteitä koskeva lainsäädäntö täydentää hyvin nykyisiä ja mahdollisesti muita uusia toimenpiteitä. Teollisuus itse tietää parhaiten, missä ruokahävikki tapahtuu koko ruoan arvoketjussa. Tämän tiedon ja toimialan omistajuuden ansiosta saamme parhaan mahdollisen selvityksen, sanoo maatalous- ja elintarvikeministeri Sandra Borch.

 Vuonna 2020 Norjassa heitettiin pois 84,7 kiloa ruokaa asukasta kohden

-Muutosten käynnistäminen ruokahävikin vähentämiseksi vaatii viranomaistoimia. Se vaatii muutoksia myös ruoan arvoketjussa, myös kuluttajilta, Eide sanoo.

– Olemme iloisia, että NHO Mat og Drikken toimitusjohtaja Petter Haas Brubakk on ottanut haasteen vastaan ​​valiokunnan puheenjohtajana. Komissio tarkastelee nyt kattavaa toimenpidepakettia ruokahävikin vähentämiseksi. Haluamme myös loput komitean jäsenet edustavan koko toimijoiden kirjoa, Borch sanoo.

Ruokakeskukset ja järjestöt tekevät merkittävää työtä

Toimikuntaan kuuluu teollisuuden, kuluttaja- ja ympäristöjärjestöjen, kuntasektorin ja elintarvikekeskusten edustajia, jotka kaikki ovat kiinnostuneita ruokahävikin vähentämisestä. Ruokakeskukset ja voittoa tavoittelemattomat järjestöt tekevät merkittävää työtä estääkseen ruoan heittämisen pois. Kuluttaja- ja ympäristöjärjestöt korostavat voimakkaasti ruokahävikkiin liittyviä ympäristöhaasteita. Ne myös korostavat, kuinka me kaikki voimme edistää muutosta.

– Uskomme, että yritysmaailma ja muut yhteiskunnalliset tahot ovat erittäin sitoutuneita vähentämään ruokahävikin vaikutuksia ilmastoon ja ympäristöön. Jos voimme puolittaa ruokahävikin vuoteen 2030 mennessä, se voi vähentää päästöjä jopa 1,5 miljoonalla hiilidioksidiekvivalenttitonnilla, Eide sanoo.

Tykkää meistä Facebookissa ja jaa julkaisumme muiden kanssa. Kiitos.

Lähde: regjeringen

Lue ja lue lisää: Hallitus harkitsee pakollisen pienvenerekisterin luomista