Viimeisten 13 vuoden aikana Norjassa on ollut enemmän sairauspoissaoloja kuin Ruotsissa ja Alankomaissa

Artikkelissa verrataan sairauspoissaoloja Norjassa, Ruotsissa, Tanskassa, Suomessa, Islannissa, Isossa-Britanniassa ja Alankomaissa aiemman SSB-julkaisun jatkona. Sairauspoissaololla tarkoitetaan tässä vähintään viikon pituista poissaoloa työstä omien terveysongelmien vuoksi ja se perustuu työvoimatutkimuksessa haastateltujen ihmisten vastauksiin. Tämä ei välttämättä tarkoita, etteikö lääkäri olisi perustellut tai että se annetaan henkilö on virallisesti julistettu sairaaksi maasi lainsäädännön mukaisesti.

Artikkeli koostuu kolmesta pääosasta. Artikkelin ensimmäisessä osassa tarkastellaan, voidaanko maiden välistä sairauspoissaolojen eroa selittää eroilla työssä olevien ja erityisen alttiiden ryhmien koossa. Toisessa osassa tarkastellaan, minne työskentelevät ja sairastuvat päätyvät eri aloille:

• Jatkavatko he työtään sairauden jälkeen?
• Ovatko he täysin kykeneviä ja työskentelevät edelleen asemassaan?
• Joutuvatko he työttömäksi tai saavatko he sairauden jälkeen sosiaalietuuksia?

Lopuksi tarkastelemme tarkemmin, mitä tapahtui Alankomaissa, kun ne muuttuivat koskevat säännöt sairauspoissaolo.

Työssäkäyvien ja työttömien ihmisten erilaiset ominaisuudet

Sairauspoissaoloon on kaksi pääsyytä Norjassa eroaa naapurimaiden sairauspoissaoloista: työskentelevien ominaisuuksista ja työttömien luonteenpiirteistä. Meidän on tarkasteltava niitä erikseen, jotta emme hämmennä vaikutusta, mitä heillä on päällä sairasloma.

Yksi konkreettinen esimerkki ensimmäisestä on, että tietyt työntekijäryhmät (vammaisia ja fyysistä työtä tekevillä) on tilastollisesti enemmän sairauspoissaoloja kuin muilla. Jos Norja on enemmän vammaisia ​​töissä kuin naapurimaissamme, tämä saattaa selittää korkeamman sairauspoissaolon.

Molemmissa näissä esimerkeissä pelkkä sairauspoissaoloasteen tarkastelu tekisi todennäköisesti vääriä johtopäätöksiä kansanterveydestä ja julkisista menoista, koska ensimmäisessä tapauksessa olet kotona työn sijaan (kun kyseessä vakava sairaus), ja toisessa tapauksessa hän ei parane, vaan laskee sairauspoissaolotilastoissa työpaikan menettämisen vuoksi

Norjassa oli eniten sairauspoissaoloja vuosina 2006–2017

Ennen kuin ryhdymme perusteluihin, kannattaa katsoa pitkiä jonoja sairasloma. Kuva 1 esittää poissaolojen tasoa seitsemässä meitä kiinnostavassa maassa kaikilta 34 vuodelta, joilta meillä on vertailukelpoisia tietoja tutkimuksesta. työvoima. Norjassa (vaalea viiva) on korkein verrattuna muihin maihin (tumma viiva) sitten vuoden 2006. Näemme myös, että taso Norja Se oli suhteellisen vakio koko ajanjakson, kun taas se vaihteli merkittävästi Alankomaissa ja Ruotsissa. Toisin sanoen syy, miksi Norja on tällä hetkellä korkeampi kuin Ruotsi ja Alankomaat, ei johdu poissaolojen määrästä Norja on lisääntynyt huomattavasti, mutta väheni näissä kahdessa maassa. Vertailu Tanskaan, Suomeen, Islantiin ja Yhdistyneeseen kuningaskuntaan näyttää erilaisen kuvan, koska näissä maissa poissaolojen taso on melko samanlainen koko ajanjakson ajan, ja Norjassa poissaolot olivat korkeammat koko tarkastelujakson ajan.

Ikä, ei työajat, on tärkeä sairauspoissaolojen määrän kannalta

Kuten johdannossa esitetään, työvoiman todellisella koostumuksella on suora vaikutus maan keskimääräiseen työttömyysasteeseen. Näemme, että ikä, vamma ja ammattityyppi vaikuttavat merkittävästi siihen, kuinka usein ihmiset sairastuvat oman terveydentilansa vuoksi, kuten kuvassa 2. Kuvasta näkyy myös, että työtunnit ja onko hän palkattu vai itsenäinen ammatinharjoittaja. työntekijällä on pienempi rooli. Siksi keskitymme tässä näkemiimme muuttujiin, jotka ovat tärkeimpiä artikkelissa.

Vertailun vuoksi Norjassa on useita vammaisia, jotka voivat peruuttaa poissaolonsa sairauden vuoksi

Seuraava askel on tutkia, kuinka tässä artikkelissa vertaamansa maat paljastavat nämä sairauspoissaoloja selittävät muuttujat: ikä, vamma, ammattityyppi ja sukupuoli. Onko meillä niin paljon vanhuksille tai vammaisille työskennellä Ruotsissa, ja onko tässä selitys korkeammalle sairauslomaluvullemme?

Kuvasta 3 nähdään, että maiden välillä on jonkin verran eroa työväestön ikäjakaumassa. Norjassa työskentelee enemmän eläkeläisiä kuin Tanskassa, Suomessa, Hollannissa ja Iso-Britannia, kun taas iäkkäiden työntekijöiden kohdalla se on käytännössä sama Ruotsissa. Varma korkeampi sairauspoissaolo Norjassa on siis todennäköisesti seurausta työskentelevien iästä. Mutta koska ikäero on pieni, tässä ei ole selkeää selitystä

Lisäksi kuviosta 4 nähdään, että naisten osuudessa työssäkäyvien joukossa ei ole suuria eroja. Norjassa (kevyempi linja) asuu itse asiassa pieni prosenttiosuus ihmisistä ryhmä ammattityöntekijät, joilla on eniten poissaoloja kuvassa 2 (siivoojat, tukityöntekijät jne.), joten ei myöskään ole järkevää selitystä.

Näimme kuvasta 2, että vammaisuus vaikuttaa suuresti sairauspoissaoloon. Siksi olisi järkevää olettaa, että poissaolot ovat korkeat sairaus Norjassa liittyi siihen, että monet vammaiset työskentelevät muihin maihin verrattuna. Kuva 4 osoittaa, että tämä oletus on epäselvä. Maista, joissa meillä on tietoja (Tanska, Ruotsi, Alankomaat, Iso-Britannia ja Norja), Norja integroi vammaisia ​​ihmisiä huonoimmin työelämä. Tämä ei siis voi selittää sitä, miksi Norjassa on korkeampi sairausloma kuin vertailumaissa. Meillä ei ole mitään syytä olettaa, että tämä ero johtuu siitä, että muissa maissa pitäisi olla enemmän vammaisia ​​kuin Norjassa kokonaisuudessaan. Järjestelyt Norjan ja Ruotsin vertailusta niitä tukevat muutkin tutkimukset.

Työtön terveysongelmien vuoksi

Kuten johdannossa mainittiin, sairauspoissaolot vaikuttavat myös niille, jotka eivät ole töissä. Tässä tarkastellaan, mitkä maat menettävät todennäköisemmin työpaikkasi, jos olet pitkään sairas, ja näin "auttaa" pienentää keskimääräistä sairauspoissaoloa ottamatta huomioon sairauspoissaoloja.

Työttömällä tarkoitetaan työvoimatutkimuksessa kahta ryhmää: joko työttömiä tai työnteon lopettavia. Kuvio 5 esittää tulokset molemmille ryhmille.

Yksi hypoteesi on, että koska Norjassa on paljon enemmän sairaslomalla olevia ihmisiä, ja muissa maissa on enemmän ihmisiä, jotka ovat sairaslomalla he menettivät työpaikkansa tai ovat lopettaneet työnsä sairauden vuoksi ja ovat sen jälkeen työttömänä tai työalueen ulkopuolella.

Kuvasta 5 nähdään, että Norja on ensisilmäyksellä samalla tasolla kuin muut maat niiden työttömien osalta, jotka jättivät edellisen työnsä terveysongelmien vuoksi. Muissa maissa työttömiä on kuitenkin enemmän (vuonna 2017 Tanska viittasi tähän artikkeliin, joka on 35 % enemmän työttömiä kuin Norjassa). Tämä tarkoittaa, että vaikka terveysongelmien vuoksi työttömien osuus on sama, suurempi osa muiden maiden väestöstä on menettänyt työpaikkansa sairastuttuaan.

Lisäksi kuviosta 5 nähdään, että Norjassa on ilmeisesti eniten työvoiman ulkopuolisia ihmisiä, jotka ovat lopettaneet työskentelyn terveysongelmien vuoksi (ja ovat siten sairaustilaston ulkopuolella). Tämä auttaa vähentämään sairauspoissaoloja Norjassa, koska näitä ihmisiä ei lasketa tilastoihin koskien sairauspoissaoloja, ja meillä on niitä enemmän kuin vertailumaissa. Voimme olettaa, että tämä löytö liittyy kuvan 3 löydöön, jossa näimme, että siellä on enemmän vanhuksiajotka työskentelevät Norjassa kuin useimmissa vastaavissa maissa. Mitä vanhempi olet, kun lopetat työskentelyn, sitä suurempi on mahdollisuus, että lopetat työskentelyn terveysongelmien vuoksi.

Enemmän eläkeläisiä töissä, mutta vähemmän työntekijöitä fyysisesti vaativissa töissä

Yhteenvetona voidaan todeta, että Norjassa on enemmän sairauspoissaoloja kuin muissa maissa. Kaksi todennäköistä selitystä ovat, että Norjassa työskentelevät ovat hieman vanhempia (ja siksi heillä on todennäköisemmin terveysongelmia ja sairauspoissaoloja) ja että vertailumaissa on jotain alttiimpaa työttömyydelle, kun joku jää työttömäksi (eikä lasketa mukaan sairauden vuoksi poissaolo). KANSSA toinen sivu emme löytäneet selitystä havainnolle, jonka mukaan sairauspoissaolot ovat Norjassa korkeampia kuin vertailumaissa ammatillisen koostumuksen, miesten ja naisten välisen tasapainon vuoksi työelämässä tai että Norja integroi työelämään enemmän vammaisia ​​kuin toisessa maassa. käsitellään kuvan 4 osiossa.

Hollannin työttömyys on lisääntynyt tautien vähentymisen vuoksi

Toinen lähestymistapa ongelmaan suorien vertailujen sijaan on tarkastella, mitä tapahtuu, kun ne otetaan käyttöön muutoksia sairauslomaa koskevissa määräyksissä. Alankomaat on mielenkiintoinen maa seurata, koska siellä on tehty laajoja uudistuksia ja sairauspoissaolojen vaihtelu on ollut suuri, kuten kuvasta 6 näkyy.

Alankomaat toteutti suuren uudistuksen vuonna 2002. "Portwokterforbetterven" Wet Verbetering Poortwachter. Uudistuksen pääasia on, että yrityslääkärit hoitavat kotiutuksen sairasloma ja että työnantaja on vastuussa sairausajan palkan maksamisesta sekä seurannasta ja kotouttamistoimista sairauden vuoksi irtisanottujen ihmisten kanssa.

Kun tarkastellaan välittömästi uudistuksen jälkeistä ajanjaksoa, niin käy ilmi töissä olevien ihmisten määrä - eli työskentelevät mutta eivät sairaita – pysyy käytännössä ennallaan, sairaiden määrä vähenee ja työttömien määrä kasvaa. Terveysongelmien vuoksi työvoimasta pois jääneiden määrä pysyy vakaana.

Tässä näemme taas selityksen ero numeroissa Norjan välillä ja muissa maissa. Vaikka kasvava työttömyys, joka ilmeni repeämisen jälkeen ns Dot-com-kupla vaikeuttaa varman johtopäätöksen tekemistä, mutta tämä luku osoittaa, että työttömyys on paljon korkeampi ja se sisältää todennäköisesti monia ihmisiä, jotka lasketaan poissa oleviksi.

Norjan sairauspoissaoloa ei voida selittää mittausmenetelmällä eikä työntekijän ominaisuuksilla

Kaiken kaikkiaan mikään työvoiman koostumuksessa ei viittaa siihen, että Norjan sairauspoissaolojen kokonaismäärän pitäisi olla korkeampi kuin tässä artikkelissa havaitsemissamme maissa. Meillä on töissä joitakin iäkkäitä eläkeläisiä (jotka nostavat keskiarvoa), mutta myös vähemmän fyysisesti vaativissa töissä ja vähemmän vammaisia ​​töissä (jotka alentavat keskiarvoa). Meillä ei ole mitään syytä päätellä niin nämä tulokset johtuvat itse tutkimuksen rakenteesta, koska kaikki EU- ja ETA-maat toimivat samoilla määritelmillä.

Toisaalta näemme, että järjestelmissä on merkittäviä eroja etuja sairauspoissaolot, ja työttömyys Alankomaissa lisääntyi sairauspoissaolojen vähentyessä. On siis perusteltua olettaa, että useat henkilöt siirtyivät vakuutuksen piiriin onnettomuus työttömyys muissa maissa. Tosiasia on, että tarkastelemiemme maiden työttömyysluvut ovat siellä korkeampi kuin Norjassa suurimman osan ajasta analysoimme tukee tätä päätelmää.

Toisin sanoen todennäköinen syy korkeampaan sairauspoissaoloon Norjassa on se, että sairaana Norjassa saat palkkaa sairauspäiväraha, kun taas muissa maissa jäät todennäköisemmin työttömäksi sairastuttuasi.

Käännös osoitteesta ssb.no