Stella Strzemecka
Olemme toistuvasti korostaneet, kuinka tärkeää on säilyttää puolalaiset juuret. Erityisen tärkeää on luoda asianmukaisia asenteita lasten keskuudessa, jotka ovat matkustaneet Puolan ulkopuolelle vanhempiensa kanssa. Kahdessa ympäristössä kasvamiseen – puolalaiseen ja norjalaiseen – liittyy myös monia etuja. Keskustelemme Stella Strzemeckan kanssa siitä, miksi puolalaisia perinteitä kannattaa vaalia lasten keskuudessa ja kuinka valmistautua maastamuuttoon.
Stella Strzemecka – kuka hän on?
Stella Strzemecka on sosiologi, jatko-opiskelija ja tutkija Jagiellonian yliopistossa sekä yhteiskuntaopin opettaja. Hän on erikoistunut perhemuuttoon liittyviin kysymyksiin. Jagiellonian yliopistoon ja Oslon yliopistoon sidoksissa hän teki vuosina 2013-2016 tutkimusta puolalaisten maahanmuuttajien lasten sosiaalisesta sopeutumisesta Norjassa. Hän tekee päivittäin yhteistyötä puolalaisten koulujen kanssa ympäri maailmaa sekä maahanmuuttajaperheiden ja opetushenkilöstön kanssa Puolassa ja ulkomailla. Hän johtaa koulutusta ja työpajoja sekä pitää luentoja. Hän on mukana erilaisissa perhemuuttoon liittyvissä tieteellisissä ja koulutusprojekteissa ja pyrkii levittämään niiden tuloksia mahdollisimman laajasti.
Katso lisää nettisivuilta: www.stellastrzemecka.pl >>>
Stella Strzemeckan Radio Watahan haastattelusta voit lukea, miksi puolalaisia perinteitä ja puolan kieltä kannattaa vaalia lasten keskuudessa.
Michał Nielub: Mitä kannattaa muistaa kasvatettaessa lapsia ulkomailla? Pitäisikö puolalaista kulttuuria ja kieltä viljellä?
Stella Strzemecka: Ulkomailla kasvatettaessa lapsia kannattaa muistaa yrittää antaa lapsille sekä "juuret" että "siivet" kasvattaen heitä kunnioittaen alkuperä- ja asuinmaataan. Motivaatio ryhtyä tärkeään puolalaisen kulttuurin ja kielen viljelemiseen muuttoliikkeen aikana pitäisi tulla suoraan sydämestä, joten puolallisuutta ei "kannattaa" vaan "kannattaa" viljellä. Jos puolalainen viesti tavoittaa lapsen sydämemme syvyyksistä, se on varmasti hänelle ainutlaatuinen lahja, jota hän arvostaa ja jota hän käyttää aikuisiässä. Puolan koulun roolia ei voida yliarvioida vanhempien ja kaukaisten sukulaisten tukemisessa tässä tehtävässä.
Puolalaiset ovat poikkeuksellisia: Przemysław Kaca - mies, jolla on suuri sydän >>>
Tänä syksynä alkaa muuten mediakampanja: Lasten tiedotuskampanja - "Kuka sinä olet. Olen iloinen saadessani olla mukana osana asiantuntijalautakuntaa. Lasten tiedotuskampanja puolan kielen säilyttämiseksi muuttoliikkeessä on suunnattu puolalaisille ympäri maailmaa (sekä maassa että ulkomailla asuville). Tällä hetkellä KID on intensiivisessä valmisteluvaiheessa, ensimmäiset tulokset ovat saatavilla pian.
Michał Nielub: Miten identiteettiongelma ilmenee ulkomailla kasvatetuissa lapsissa?
Stella Strzemecka: Sopeutumisprosessi, jonka maahanmuuttajalapset käyvät läpi elämänsä aikana, ei tapahdu vaivattomasti. Se vaatii heiltä paljon työtä. Aivan kuten me aikuiset, myös lapset kokevat elämänsä aikana monia ongelmia (mukaan lukien kieli-, identiteetti- ja vertaisongelmat), jotka vaativat heidän selviytymistä. Tutkimukset osoittavat, että tietoisuus maahanmuuttajien lapsena olemisesta herättää useita identiteettikysymyksiä. Koska lapset ovat tällä hetkellä dynaamisen identiteetin rakentamisprosessin alkuvaiheessa, heidän kanssaan kannattaa keskustella siitä, keitä he ovat (tai keitä he tuntevat). Älkäämme pelätkö perhekeskusteluja identifiointipulmista, vaikka tämä onkin äärimmäisen herkkä ja laaja asia.
Arki on loputon kokemusten lähde, joten yksi keskustelu identiteetistä ei tyhjennä tätä asiaa. Olemme muuttumassa, siksi tämä on aihe (ja perhetehtävämme) tulevina vuosina. Kannattaa tutustua ja ymmärtää toisiamme paremmin joka päivä. On hämmästyttävää, kuinka paljon voimme oppia toisiltamme: lapset vanhemmiltaan, vanhemmat lapsiltaan, lapset isovanhemmiltaan, isovanhemmat lapsiltaan ja niin edelleen. Halu tutustua toisiinsa yhdistettynä avoimuuteen, uteliaisuuteen, kunnioitukseen ja hyväksymiseen voi tuoda uskomattomia tuloksia. Edellyttäen, että nämä toimet ovat aitoja ja järjestelmällisiä. Älkäämme unohtako, että "perhe" on suuri vahvuutemme.
Puolalaiset ovat erikoisia: Marcin Kisielewski - mies, joka rakasti suolakurkkua >>>
Michał Nielub: On monia tapauksia, joissa perheet muuttavat lastensa kanssa. Tämän seurauksena ne kasvavat periaatteessa kahdessa ympäristössä - Puolassa ja Norjassa. Liittyykö tähän tosiasiaan mitään etuja?
Stella Strzemecka: Tietysti monikansallisessa (puolalais-norjalaisessa) maailmassa kasvamisessa on monia mahdollisia etuja. Haastattelemani lapset ja nuoret mainitsivat korkeat kulttuurienvälisyytensä (mukaan lukien suurempi avoimuus, tarkkaavaisuus ja empatia ihmisiä ja itseään kohtaan) sekä mahdollisuutensa tulla kaksikieliseksi ihmiseksi ja siten kaksikulttuuriseksi. Heistä kasvaa upeita puolalais-norjalaisia lähettiläitä ja sopeutumiskykyisiä asiantuntijoita, koska he ovat käyneet sen läpi itse. Opin paljon pienemmiltä ja isommilta keskustelukumppaneiltani. He näyttivät minulle maailmansa, mistä olen kiitollinen. Muuttoliike muutti heidän elämänsä, ja he muuttivat minun.
Puolalaiset ovat poikkeuksellisia: Dominika "Domika" Łuczyńska - kaunis laulu Norjassa >>>
Michał Nielub: Päätös lähteä ulkomaille töihin tehdään usein silloin, kun lapsemme ovat jo teini-iässä. Mikä on heille hyödyllisempää - esim. vain isän lähteminen ja maalle jääminen äitinsä kanssa vai koko perhe?
Stella Strzemecka: Se vaihtelee. Päätös muuttaa kansainvälisesti tehdään lasten eri kehitysvaiheissa. Kaikki riippuu tietyn perheen elämäntilanteesta. Joskus jopa muutaman vuoden ikäisinä he muistivat, että heidän vanhempansa asui "siellä". Tiedän tapauksia, joissa lapset ajoittain suuresta kaipauksesta pakkasivat reppunsa, koska he halusivat vierailla Norjassa työskentelevän vanhemman luona. Toiset laskivat kärsimättöminä päiviä hänen saapumiseensa. Tutkimukset osoittavat, että yksi Norjan puolalaisten perheiden arvostetuimmista arvoista yksityiselämän kontekstissa on "yhdessä oleminen" - riippumatta siitä, Puolassa tai Norjassa.
Sähkön hinta Norjassa 60 % korkeampi. Miksi? >>>
Michał Nielub: Peruskysymys, jonka esittävät kaikki ihmiset, jotka päättävät muuttaa maasta. Pitäisikö sinun kuitenkin mennä ja yrittää järjestää elämäsi Puolassa?
Stella Strzemecka: Päätös maastamuutosta vai maalle jäämisestä tulisi keskustella yhdessä, lapset mukaan lukien päätöksentekoprosessiin (riittävän aikaisessa vaiheessa), jotta he voivat tutustua aiheeseen. Muuttoliikkeestä keskustelua suunnitellessa kannattaa miettiä listan laatimista mahdollisista emotionaalisista ja aineellisista "voitoista"/"mahdollisuuksista" ja "tappioista"/"esteistä" ja tehdä sen perusteella perusteellisen harkinnan jälkeen päätös. Kuinka monta perhettä, niin monia elämäntarinoita, mahdollisuuksia, suunnitelmia, odotuksia ja unelmia ja siten lähestymistapoja maahanmuuttoon.
Jokaisen on vastattava kysymykseen: "Siirrytäänkö vai ei? keskenään. Jos päätös on myönteinen, on muistettava, että muuttoliike on käännekohta ihmisen elämässä. Se on "turbulentti siirtymävaihe" aikuisille, erityisesti lapsille. Muuttoliike on iso perheen projekti, johon kannattaa valmistautua ennen lähtöä. Kaikki ennen lähtöä tehdyt, pienetkin mahdollisen asuinmaan paremmin ymmärtämiseen tähtäävät valmistelut (kieleen, kulttuuriin tai tärkeimpien instituutioiden toimintaan liittyvät) kannattavat varmasti maahanmuutossa.
